Pitkäaikaisasunnottomien nukkumistottumukset ja unettomuus
Ojala, Ritva (2010)
Ojala, Ritva
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004297221
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004297221
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Ojala, Ritva. Pitkäaikaisasunnottomien nukkumistottumukset ja unettomuus, Helsinki, kevät 2010, 42 sivua, 1 liite.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa pitkäaikaisasunnottomien nukkumistottumuksia ja mahdollista unettomuutta. Tutkimuksen on tilannut Vva ry (Vailla vakinaista asuntoa). Asunnottomien edunvalvojana sitä kiinnostavat asunnottomuudesta aiheutuvat haitat ja inhimillinen kärsimys. Vaikka asunnottomuutta on tutkittu paljon, niin asunnottomien nukkumistottumuksista ei ole tutkittua tietoa.
Unen merkityksestä terveydelle on oltu viime vuosina hyvin kiinnostuneita. Uni on ihmiselle välttämätöntä, vaikka unen täsmällisestä merkityksestä elimistölle ei ole täyttä selvyyttä. Unettomuus määritellään toistuvaksi vaikeudeksi nukahtaa tai unen huonoksi laaduksi, vaikka henkilöllä on mahdollisuus nukkua. Unitasapainon häiriintymisestä on todettu aiheutuvan vakavia seuraamuksia, kuten altistumista somaattisille ja psyykkisille sairauksille.
Pitkäaikaisasunnottomien (N=14) nukkumistottumuksia ja mahdollista unetto-muutta kartoitettiin teemahaastattelulla. Haastattelu sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia erityisesti asunnot-tomien unen määrää ja laatua sekä sitä, kokevatko he unettomuutta. Näihin liittyen selvitettiin asunnottomien elinoloihin (esimerkiksi hygieniaan), elintapoihin (esimerkiksi päihteiden käyttöön) ja terveyteen (esimerkiksi lääkkeiden käyttöön) liittyviä seikkoja. Tämän lisäksi kartoitettiin yleistä elämäntilannetta sekä lapsuuden nukkumiskokemuksia. Aineisto kerättiin Vva:n Kohtaamispaikassa, joka on matalan kynnyksen periaatteella toimiva asunnottomille tarkoitettu kriisipiste.
Asunnottomien unen määrässä ilmeni suurta vaihtelua. Unettomuudesta tote-si kärsivänsä jatkuvasti neljä ja ajoittain kolme haastateltavaa. Ne jotka nukkui-vat määrällisesti enemmän, kokivat kärsivänsä vähemmän unettomuudesta. Yllättäen seitsemän haastateltavaa koki, ettei kärsi unettomuudesta lainkaan. Koska päihde- ja mielenterveysongelmat ovat pitkäaikaisasunnottomalla hyvin yleinen ongelma, saattavat unettomuuteen liittyvät seikat olla subjektiivisissa kokemuksissa toisarvoisia. Onkin todennäköistä, että toinen tutkimusmenetelmä (esimerkiksi kliininen tutkimus) tuottaisi erilaisen tu-loksen.
Asiasanat: asunnottomuus, unihäiriöt, teemahaastattelut
Ojala, Ritva. Pitkäaikaisasunnottomien nukkumistottumukset ja unettomuus, Helsinki, kevät 2010, 42 sivua, 1 liite.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa pitkäaikaisasunnottomien nukkumistottumuksia ja mahdollista unettomuutta. Tutkimuksen on tilannut Vva ry (Vailla vakinaista asuntoa). Asunnottomien edunvalvojana sitä kiinnostavat asunnottomuudesta aiheutuvat haitat ja inhimillinen kärsimys. Vaikka asunnottomuutta on tutkittu paljon, niin asunnottomien nukkumistottumuksista ei ole tutkittua tietoa.
Unen merkityksestä terveydelle on oltu viime vuosina hyvin kiinnostuneita. Uni on ihmiselle välttämätöntä, vaikka unen täsmällisestä merkityksestä elimistölle ei ole täyttä selvyyttä. Unettomuus määritellään toistuvaksi vaikeudeksi nukahtaa tai unen huonoksi laaduksi, vaikka henkilöllä on mahdollisuus nukkua. Unitasapainon häiriintymisestä on todettu aiheutuvan vakavia seuraamuksia, kuten altistumista somaattisille ja psyykkisille sairauksille.
Pitkäaikaisasunnottomien (N=14) nukkumistottumuksia ja mahdollista unetto-muutta kartoitettiin teemahaastattelulla. Haastattelu sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia erityisesti asunnot-tomien unen määrää ja laatua sekä sitä, kokevatko he unettomuutta. Näihin liittyen selvitettiin asunnottomien elinoloihin (esimerkiksi hygieniaan), elintapoihin (esimerkiksi päihteiden käyttöön) ja terveyteen (esimerkiksi lääkkeiden käyttöön) liittyviä seikkoja. Tämän lisäksi kartoitettiin yleistä elämäntilannetta sekä lapsuuden nukkumiskokemuksia. Aineisto kerättiin Vva:n Kohtaamispaikassa, joka on matalan kynnyksen periaatteella toimiva asunnottomille tarkoitettu kriisipiste.
Asunnottomien unen määrässä ilmeni suurta vaihtelua. Unettomuudesta tote-si kärsivänsä jatkuvasti neljä ja ajoittain kolme haastateltavaa. Ne jotka nukkui-vat määrällisesti enemmän, kokivat kärsivänsä vähemmän unettomuudesta. Yllättäen seitsemän haastateltavaa koki, ettei kärsi unettomuudesta lainkaan. Koska päihde- ja mielenterveysongelmat ovat pitkäaikaisasunnottomalla hyvin yleinen ongelma, saattavat unettomuuteen liittyvät seikat olla subjektiivisissa kokemuksissa toisarvoisia. Onkin todennäköistä, että toinen tutkimusmenetelmä (esimerkiksi kliininen tutkimus) tuottaisi erilaisen tu-loksen.
Asiasanat: asunnottomuus, unihäiriöt, teemahaastattelut