Maksukyvyn puutteellinen varmistaminen kuluttajan ylivelkaantumisen katalyyttina
Hermas, Lauri (2018)
Hermas, Lauri
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052410125
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052410125
Tiivistelmä
Vakuudettomia kulutusluottoja myönnetään Suomessa ennätystahtia. Valitettavasti myös ylivelkaantumisen ongelmat seuraavat perässä. Maksuhäiriöisten henkilöiden lukumäärä on kasvanut ylivelkaantumisen myötä.
Työn tavoitteena oli selvittää, miten vakuudettomia luottoja tarjoavat yritykset pyrkivät varmistamaan luotonhakijan maksukyvyn ja sen pohjalta kuluttajan taloudellisen turvallisuuden ennen luoton myöntämistä.
Tutkimus rajattiin talletuspankkien ja pikavippiyritysten verkkoalustoihin, joissa haettavana luottona käytettiin 10 000 euron suuruista kertaluonteista vakuudetonta kulutusluottoa. Hypoteettisena luotonhakijana käytettiin suomalaista avoliitossa asuvaa vakituisessa työsuhteessa olevaa henkilöä.
Työ toteutettiin vertailevana tutkimuksena kevään 2018 aikana luotottavien yritysten luoton hakemiseen tarkoitetuista verkkoalustoista. Tutkimukseen valittiin suomalaisia talletuspankkeja, kaksi suomalaista pikavippiyritystä, sekä kolme Suomessa toimivaa ulkomaista rahoitusyhtiötä. Tutkittiin, millaisiin maksukykyä kartoittaviin kysymyksiin hakijan tuli eri yritysten verkkoalustoilla vastata ja miten tämä tieto vahvistetaan rahoittajan toimesta.
Tutkimuksessa selvisi, että talletuspankkien ja pikavippiyritysten välillä on muutamia selviä eroja. Suurimmat eroavaisuudet olivat kuluttajan luottokelpoisuuden perusteellisempi arviointi, maksukyvyn varmistaminen ja hakijan tunnistaminen hakuprosessin aikaisemmassa vaiheessa talletuspankkien kuin pikavippiyritysten verkkoalustoissa. Pienemmät erot olivat nähtävissä maksukykyä kartoittavien kysymyspatteristojen yksityiskohtaisuudessa rahoittajien välillä.
Suomen lainsäädännön löyhyys, sekä pikavippiyritysten valvomatta jättäminen on johtanut tilanteeseen, jossa maksukyvyn varmistaminen on jätetty vapaaehtoiseksi ja vastuullisen luotonannon periaatteet ovat jääneet toissijaisiksi. Tästä syystä luottoja on myönnetty heikon maksukyvyn kuluttajille, jotka ovat normaalia kuluttajaa alttiimpia ajautumaan maksuvaikeuksiin. Tämän seurauksena maksuhäiriöisten henkilöiden lukumäärä on Suomessa kasvussa.
Tilanteen vakavuus oikeusministeriössä on otettu uudestaan tutkittavaksi ja toivon mukaan tarpeelliset muutokset lainsäädäntöön saataisiin toteutettua suomalaisen kuluttajan aseman, sekä rahoittavien yritysten vastuullisen liiketoiminnan parantamiseksi.
Työn tavoitteena oli selvittää, miten vakuudettomia luottoja tarjoavat yritykset pyrkivät varmistamaan luotonhakijan maksukyvyn ja sen pohjalta kuluttajan taloudellisen turvallisuuden ennen luoton myöntämistä.
Tutkimus rajattiin talletuspankkien ja pikavippiyritysten verkkoalustoihin, joissa haettavana luottona käytettiin 10 000 euron suuruista kertaluonteista vakuudetonta kulutusluottoa. Hypoteettisena luotonhakijana käytettiin suomalaista avoliitossa asuvaa vakituisessa työsuhteessa olevaa henkilöä.
Työ toteutettiin vertailevana tutkimuksena kevään 2018 aikana luotottavien yritysten luoton hakemiseen tarkoitetuista verkkoalustoista. Tutkimukseen valittiin suomalaisia talletuspankkeja, kaksi suomalaista pikavippiyritystä, sekä kolme Suomessa toimivaa ulkomaista rahoitusyhtiötä. Tutkittiin, millaisiin maksukykyä kartoittaviin kysymyksiin hakijan tuli eri yritysten verkkoalustoilla vastata ja miten tämä tieto vahvistetaan rahoittajan toimesta.
Tutkimuksessa selvisi, että talletuspankkien ja pikavippiyritysten välillä on muutamia selviä eroja. Suurimmat eroavaisuudet olivat kuluttajan luottokelpoisuuden perusteellisempi arviointi, maksukyvyn varmistaminen ja hakijan tunnistaminen hakuprosessin aikaisemmassa vaiheessa talletuspankkien kuin pikavippiyritysten verkkoalustoissa. Pienemmät erot olivat nähtävissä maksukykyä kartoittavien kysymyspatteristojen yksityiskohtaisuudessa rahoittajien välillä.
Suomen lainsäädännön löyhyys, sekä pikavippiyritysten valvomatta jättäminen on johtanut tilanteeseen, jossa maksukyvyn varmistaminen on jätetty vapaaehtoiseksi ja vastuullisen luotonannon periaatteet ovat jääneet toissijaisiksi. Tästä syystä luottoja on myönnetty heikon maksukyvyn kuluttajille, jotka ovat normaalia kuluttajaa alttiimpia ajautumaan maksuvaikeuksiin. Tämän seurauksena maksuhäiriöisten henkilöiden lukumäärä on Suomessa kasvussa.
Tilanteen vakavuus oikeusministeriössä on otettu uudestaan tutkittavaksi ja toivon mukaan tarpeelliset muutokset lainsäädäntöön saataisiin toteutettua suomalaisen kuluttajan aseman, sekä rahoittavien yritysten vastuullisen liiketoiminnan parantamiseksi.