Kaukolämmitteisten asuinrakennusten lämpimän käyttövesijärjestelmän ja lämmönsiirtimen suunnittelun ja mitoitusten eroavaisuudet Suomessa ja Ruotsissa
Lehtola, Laura (2018)
Lehtola, Laura
Yrkeshögskolan Arcada
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052510225
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052510225
Tiivistelmä
Kaukolämmönmyyjät Suomessa ja Ruotsissa eivät nykypäivänä kerää tietoa todellisista
lämpimän käyttöveden kokonaiskulutus määristä. Lämmönmyyjät keskittyvät enemmän
energiamäärien myyntiin, kuin asuntojen maksimivirtaamien vaihtelun analysointiin.
Siksi lämpimän käyttövesijärjestelmän ja lämmönsiirtimen mitoitusperiaatteita, suunnittelua
ja käytännön mittauksia on syytä käydä läpi asian kehittämisen kannalta.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on tutkia eroavaisuuksia Suomen ja Ruotsin lämpimän
käyttövesijärjestelmän ja lämmönsiirtimen suunnitteluun ja mitoitukseen. Vertailun kohteina
toimivat Suomen rakennusmääräyskokoelma (RakMK) ja Ruotsin Boverkets Byggregler
(BBR), sekä molempien maiden energia-alan järjestöjen määräykset ja ohjeet.
Energiateollisuus Ry:n asettamia kaukolämpölaitteistojen määräyksiä ja ohjeita (K1)
lämmönsiirtimen mitoitukseen vertailtiin Ruotsin Svensk Fjärrvärme F:101-julkaisuun.
Työn päätavoite on saada maiden mitoitustekniset erot selvästi esille, jotta niitä olisi helpompi
vertailla keskenään.
Työssä tarkastellaan lämpimän käyttöveden mitoitusvirtaamia, lämmönsiirtimen mitoitusperiaatteita
ja säätöjärjestelmän suunnittelua kaukolämmitetyissä asuinrakennuksissa.
Lämpimän käyttöveden mitoitusvirtaamien analysoinnin tavoitteena on myös tarkastella
lämpimän käyttöveden lämmönsiirtimen tehoa ja miten asuntojen lukumäärät vaikuttavat
lopulliseen mitoitukseen. Työssä ilmeni, että Suomen ja Ruotsin lämpimän käyttöveden
suunnittelussa ja mitoituksessa löytyy suuriakin eroja maiden välillä, vaikka maiden vä-
linen lämpimän käyttöveden kulutuskäyttäytyminen ei juurikaan eroa toisistaan.
Merkittävin eroavaisuus lämpimän käyttövesijärjestelmän suunnittelussa tuli ilmi lämpimän
käyttöveden lämmönsiirtimen mitoituskriteerien laskentatavoissa. Myös säätöjärjestelmän
suunnittelussa- ja mitoituksessa ja lämpimän käyttöveden lämmönsiirtimen teholaskennassa
paljastui eroavaisuuksia maiden välillä.
Työn lopussa käydään läpi lämpimän käyttöveden käytännön mittausperiaatetta ja pohditaan
työn tutkimustuloksia mitoitusperiaatteiden ja käytännön toteutuksen näkökulmasta
lämpimän käyttöveden kokonaiskulutus määristä. Lämmönmyyjät keskittyvät enemmän
energiamäärien myyntiin, kuin asuntojen maksimivirtaamien vaihtelun analysointiin.
Siksi lämpimän käyttövesijärjestelmän ja lämmönsiirtimen mitoitusperiaatteita, suunnittelua
ja käytännön mittauksia on syytä käydä läpi asian kehittämisen kannalta.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on tutkia eroavaisuuksia Suomen ja Ruotsin lämpimän
käyttövesijärjestelmän ja lämmönsiirtimen suunnitteluun ja mitoitukseen. Vertailun kohteina
toimivat Suomen rakennusmääräyskokoelma (RakMK) ja Ruotsin Boverkets Byggregler
(BBR), sekä molempien maiden energia-alan järjestöjen määräykset ja ohjeet.
Energiateollisuus Ry:n asettamia kaukolämpölaitteistojen määräyksiä ja ohjeita (K1)
lämmönsiirtimen mitoitukseen vertailtiin Ruotsin Svensk Fjärrvärme F:101-julkaisuun.
Työn päätavoite on saada maiden mitoitustekniset erot selvästi esille, jotta niitä olisi helpompi
vertailla keskenään.
Työssä tarkastellaan lämpimän käyttöveden mitoitusvirtaamia, lämmönsiirtimen mitoitusperiaatteita
ja säätöjärjestelmän suunnittelua kaukolämmitetyissä asuinrakennuksissa.
Lämpimän käyttöveden mitoitusvirtaamien analysoinnin tavoitteena on myös tarkastella
lämpimän käyttöveden lämmönsiirtimen tehoa ja miten asuntojen lukumäärät vaikuttavat
lopulliseen mitoitukseen. Työssä ilmeni, että Suomen ja Ruotsin lämpimän käyttöveden
suunnittelussa ja mitoituksessa löytyy suuriakin eroja maiden välillä, vaikka maiden vä-
linen lämpimän käyttöveden kulutuskäyttäytyminen ei juurikaan eroa toisistaan.
Merkittävin eroavaisuus lämpimän käyttövesijärjestelmän suunnittelussa tuli ilmi lämpimän
käyttöveden lämmönsiirtimen mitoituskriteerien laskentatavoissa. Myös säätöjärjestelmän
suunnittelussa- ja mitoituksessa ja lämpimän käyttöveden lämmönsiirtimen teholaskennassa
paljastui eroavaisuuksia maiden välillä.
Työn lopussa käydään läpi lämpimän käyttöveden käytännön mittausperiaatetta ja pohditaan
työn tutkimustuloksia mitoitusperiaatteiden ja käytännön toteutuksen näkökulmasta