Toimitusprojektin materiaalivirtauksen parantaminen ja projektikoordinaattorin roolin kehittäminen
Kokkinen, Ville (2018)
Kokkinen, Ville
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052510318
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052510318
Tiivistelmä
Kehittämistehtävän tavoitteena oli parantaa toimitusprojektin materiaalivirtausta ja kehittää projektikoordinaattorin projektinroolia.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin Lean-arvovirtakartoitusta, joka luo visuaalisen kuvan virtausyksikön, eli toimitusprojektin, etenemästä. Arvovirtakuvaus tehtiin kolmen workshop-työpäivän aikana. Ensimmäisenä päivänä kuvattiin nykyinen tilanne, toisena päivänä toivottu tahtotila ja kolmantena päivänä käsiteltiin esiin tulleita kehitysehdotuksia sekä luotiin askelmerkit jatkokehitykselle. Kehitysehdotuksista poimittiin projektin sisäisen aloituspalaverin ajankohta, jota tutkittiin erikseen A3ongelmanratkaisumenetelmää hyödyntäen.
Arvovirtakartoituksen tuloksena esiteltiin teoreettinen ajansäästö, kun kaikki projektiin kohdistuvat hukkatoiminnot eliminoidaan. Arvovirta-workshopeissa ilmenneitä kehitysehdotuksia toteuttamalla hukkatoiminnot poistuvat tai niiden vaikuttavuutta pystytään parantamaan. Opinnäytetyössä saadut tulokset ovat linjassa muiden arvovirtakartoitusta tehneiden yritysten kanssa. Läpimenoajan optimointi virtauksen näkökulmasta voi tuoda merkittäviä säästöjä perinteisen resurssitehokkuuden sijasta.
Projektikoordinaattorin projektiroolia varten tehtiin kysely projektipäälliköille. Projektipäälliköiltä kysyttiin, mitä palautetta tai odotuksia heillä on projektikoordinaattorin roolille. Tutkimuksen perusteella nähdään tarvetta kahdensuuntaisen kommunikaation kehittämiselle. Yksittäisenä asiana lähetystoimenpiteiden suunnittelua projektipäälliköt pitivät tärkeänä kehityskohteena. Lähetyssuunnitelma tulisi tehdä noin kahta viikkoa ennen projektin lähetyspäivämäärää.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin Lean-arvovirtakartoitusta, joka luo visuaalisen kuvan virtausyksikön, eli toimitusprojektin, etenemästä. Arvovirtakuvaus tehtiin kolmen workshop-työpäivän aikana. Ensimmäisenä päivänä kuvattiin nykyinen tilanne, toisena päivänä toivottu tahtotila ja kolmantena päivänä käsiteltiin esiin tulleita kehitysehdotuksia sekä luotiin askelmerkit jatkokehitykselle. Kehitysehdotuksista poimittiin projektin sisäisen aloituspalaverin ajankohta, jota tutkittiin erikseen A3ongelmanratkaisumenetelmää hyödyntäen.
Arvovirtakartoituksen tuloksena esiteltiin teoreettinen ajansäästö, kun kaikki projektiin kohdistuvat hukkatoiminnot eliminoidaan. Arvovirta-workshopeissa ilmenneitä kehitysehdotuksia toteuttamalla hukkatoiminnot poistuvat tai niiden vaikuttavuutta pystytään parantamaan. Opinnäytetyössä saadut tulokset ovat linjassa muiden arvovirtakartoitusta tehneiden yritysten kanssa. Läpimenoajan optimointi virtauksen näkökulmasta voi tuoda merkittäviä säästöjä perinteisen resurssitehokkuuden sijasta.
Projektikoordinaattorin projektiroolia varten tehtiin kysely projektipäälliköille. Projektipäälliköiltä kysyttiin, mitä palautetta tai odotuksia heillä on projektikoordinaattorin roolille. Tutkimuksen perusteella nähdään tarvetta kahdensuuntaisen kommunikaation kehittämiselle. Yksittäisenä asiana lähetystoimenpiteiden suunnittelua projektipäälliköt pitivät tärkeänä kehityskohteena. Lähetyssuunnitelma tulisi tehdä noin kahta viikkoa ennen projektin lähetyspäivämäärää.