Nuorten liikkumista motivoivat tekijät
Sorsa, Nerissa (2018)
Sorsa, Nerissa
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052510384
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052510384
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää mitkä tekijät motivoivat nuorta liikkumaan. Tarkoituksena on selvittää liikunnan motivaatioon liittyviä seikkoja erilaisista tieteellisistä lähteistä. Tavoitteena on myös lisätä tietoutta liikuntamotivaatiosta terveyden edistämisen tueksi terveydenhoitotyöhön.
Opinnäytetyön viitekehykseen sisältyvät terveyttä edistävä liikunta ja liikkuva koulu -ohjelma sekä motivaatio. Tutkimuksen mukaan 45,1 % 4.-5. luokkalaisista, 19,2 % 8.-9. luokkalaisista, 13,1 % lukion 1.-2. vuosien opiskelijoista ja 12,6 % ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista liikkuu vähintään tunnin päivässä. Kaikissa ikäryhmissä tytöt liikkuvat poikia vähemmän. Liikunnalla on lukuisia positiivisia vaikutuksia fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Asiantuntijoiden kehittämän liikuntasuosituksen mukaan nuorten tulisi liikkua päivässä vähintään puolitoista tuntia rasittavuutta vaihdellen ja monipuolisuus huomioiden.
Opinnäytetyö toteutettiin systemoidulla kirjallisuuskatsauksella, joka on systemaattisen kirjallisuuskatsauksen alalaji. Kirjallisuushaku suoritettiin tietokantoihin keväällä 2017, minkä tarkoituksena oli löytää laadukkaita tutkimuskysymykseen vastaavia tutkimuksia. Kirjallisuuskatsaukseen mukaan valituista tutkimuksista seitsemän oli englanninkielistä ja yksi suomenkielinen. Sisällön analyysinä käytettiin sisällön erittelyä.
Opinnäytetyön tuloksena löydettiin kuusi tekijää, jotka motivoivat nuorta liikkumaan. Nuorten liikuntamotiiveja ovat terveyden edistäminen, sosiaalisuus, ulkonäkö, kilpailu ja taidot sekä ulkoilu. Selvästi tärkeimmäksi motiiviksi koettiin terveyden edistäminen. Toiseksi tärkeimmäksi motiiviksi osoittautui sosiaalisuus ja kolmanneksi tärkeimmäksi ulkonäkö sekä kilpailu.
Opinnäytetyön mukaan voidaan todeta, että nuoret liikkuvat terveyden edistämisen vuoksi ja pitävät terveyden ylläpitoa ja kehittämistä tärkeänä. Liikunnan edistämisen kannalta terveydenhoitajan tulee kiinnittää työssään huomiota terveys- ja sosiaalimotiiveihin, sillä ne olivat opinnäytetyön tärkeimpiä tuloksia. Ensimmäinen jatkotutkimusaihe voisi liittyä motiivien syntymiseen liittyvien tekijöiden tutkimiseen. Olennainen tieto liikunnan edistämisessä on tietää miksi nuori päätyy tiettyyn motiiviin. Toiseksi jatkotutkimusaiheeksi asettui sukupuolien välisten motiivierojen tutkiminen.
Opinnäytetyön viitekehykseen sisältyvät terveyttä edistävä liikunta ja liikkuva koulu -ohjelma sekä motivaatio. Tutkimuksen mukaan 45,1 % 4.-5. luokkalaisista, 19,2 % 8.-9. luokkalaisista, 13,1 % lukion 1.-2. vuosien opiskelijoista ja 12,6 % ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista liikkuu vähintään tunnin päivässä. Kaikissa ikäryhmissä tytöt liikkuvat poikia vähemmän. Liikunnalla on lukuisia positiivisia vaikutuksia fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Asiantuntijoiden kehittämän liikuntasuosituksen mukaan nuorten tulisi liikkua päivässä vähintään puolitoista tuntia rasittavuutta vaihdellen ja monipuolisuus huomioiden.
Opinnäytetyö toteutettiin systemoidulla kirjallisuuskatsauksella, joka on systemaattisen kirjallisuuskatsauksen alalaji. Kirjallisuushaku suoritettiin tietokantoihin keväällä 2017, minkä tarkoituksena oli löytää laadukkaita tutkimuskysymykseen vastaavia tutkimuksia. Kirjallisuuskatsaukseen mukaan valituista tutkimuksista seitsemän oli englanninkielistä ja yksi suomenkielinen. Sisällön analyysinä käytettiin sisällön erittelyä.
Opinnäytetyön tuloksena löydettiin kuusi tekijää, jotka motivoivat nuorta liikkumaan. Nuorten liikuntamotiiveja ovat terveyden edistäminen, sosiaalisuus, ulkonäkö, kilpailu ja taidot sekä ulkoilu. Selvästi tärkeimmäksi motiiviksi koettiin terveyden edistäminen. Toiseksi tärkeimmäksi motiiviksi osoittautui sosiaalisuus ja kolmanneksi tärkeimmäksi ulkonäkö sekä kilpailu.
Opinnäytetyön mukaan voidaan todeta, että nuoret liikkuvat terveyden edistämisen vuoksi ja pitävät terveyden ylläpitoa ja kehittämistä tärkeänä. Liikunnan edistämisen kannalta terveydenhoitajan tulee kiinnittää työssään huomiota terveys- ja sosiaalimotiiveihin, sillä ne olivat opinnäytetyön tärkeimpiä tuloksia. Ensimmäinen jatkotutkimusaihe voisi liittyä motiivien syntymiseen liittyvien tekijöiden tutkimiseen. Olennainen tieto liikunnan edistämisessä on tietää miksi nuori päätyy tiettyyn motiiviin. Toiseksi jatkotutkimusaiheeksi asettui sukupuolien välisten motiivierojen tutkiminen.