Ohjelehtinen mielenterveystyöntekijöille verkkopelaamisesta
Ahonen, Vesa; Matila, Juuso (2018)
Ahonen, Vesa
Matila, Juuso
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052510278
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052510278
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin Sopimusvuori Oy:n toimeksiannosta. Tarkoituksena oli tuottaa selkeä ja informatiivinen ohjelehtinen verkkopelaamisesta mielenterveyskuntoutujien piirissä työskenteleville mielenterveystyöntekijöille. Tavoitteena oli antaa hoitohenkilökunnalle tietoa aiheesta ja työkalu ongelmallisesta verkkopelaamisesta kärsivien mielenterveyskuntoutujien kanssa työskentelyyn. Opinnäytetyö tehtiin toiminnallisella ja tuotokseen painottuvalla menetelmällä. Ammatillisen kirjallisuuden ja tutkimuksien perusteella selvitettiin, mitä tavanomainen ja ongelmallinen digipelaaminen on ja millä tavoin ongelmallisesta digipelaamisesta voi pyrkiä irrottautumaan.
Verkkopelaaminen on digitaalista pelaamista eli digipelaamista, jota pelataan internetin välityksellä useiden muiden pelaajien kanssa tietokoneella, pelikonsolilla tai mobiililaitteella. Digipelaaminen on hyvin suosittua suomalaisten keskuudessa ja yli 60% kaikista suomalaisista pelaa aktiivisesti jotain digipeliä vähintään kerran kuukaudessa tai useammin ja alle 20-vuotiaista suomalaisista yli 80%.
Suurimmalle osalle digipelaajista ei peleistä aiheudu ongelmia ja pelaamisella on todettu olevan monia myönteisiä vaikutuksia. Kuitenkin digipelaamiseen ja erityisesti joihinkin digipelityyppeihin kuten massiivimoninpelattaviin nettiroolipeleihin on liitetty monia erityisesti ajankäyttöön liittyviä ongelmia kuten syrjäytyminen, masennus, unihäiriöt, aggressiivisuus sekä patologinen riippuvuus. Massivimoninpelattavien nettiroolipelien on katsottu aiheuttavan ongelmallista pelaamista johtuen pelityypin sosiaalisesta ulottuvuudesta, pelaamisen palkitsevuutta korostavasta pelimekaniikasta, pelin aikaa vievästä luonteesta sekä siitä, ettei peli lopu.
Vakavasta riippuvuudesta puhuminen digipelaamisen yhteydessä on monella tapaa ongelmallista ja kiistanalaista, mutta silti sen oireet ovat monilta osin samantyyppisiä mitä päihde- ja rahapeliriippuvuuksien. Tästä syystä päihderiippuvaisille suunnattuja hoitomuotoja voidaan käyttää apuna ongelmallisesta digi- ja verkkopelaamisesta kärsiville. Erityisen tärkeää on saada ongelmallisesta pelaamisesta kärsivä pohtimaan miksi hän pelaa, mitä myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia pelaamisesta hänelle on, mistä ongelmallinen pelaaminen hänen mielestään johtuu ja mitenkä hän voisi pyrkiä irrottautumaan siitä. Ongelmallisesta digipelaamisesta kärsiville on käytetty hoitometodeina kognitiivista käyttäytymisterapiaa, farmakologisia hoitomuotoja sekä erilaisia yksilö- ja vertaistukihoitomuotoja.
Verkkopelaaminen on digitaalista pelaamista eli digipelaamista, jota pelataan internetin välityksellä useiden muiden pelaajien kanssa tietokoneella, pelikonsolilla tai mobiililaitteella. Digipelaaminen on hyvin suosittua suomalaisten keskuudessa ja yli 60% kaikista suomalaisista pelaa aktiivisesti jotain digipeliä vähintään kerran kuukaudessa tai useammin ja alle 20-vuotiaista suomalaisista yli 80%.
Suurimmalle osalle digipelaajista ei peleistä aiheudu ongelmia ja pelaamisella on todettu olevan monia myönteisiä vaikutuksia. Kuitenkin digipelaamiseen ja erityisesti joihinkin digipelityyppeihin kuten massiivimoninpelattaviin nettiroolipeleihin on liitetty monia erityisesti ajankäyttöön liittyviä ongelmia kuten syrjäytyminen, masennus, unihäiriöt, aggressiivisuus sekä patologinen riippuvuus. Massivimoninpelattavien nettiroolipelien on katsottu aiheuttavan ongelmallista pelaamista johtuen pelityypin sosiaalisesta ulottuvuudesta, pelaamisen palkitsevuutta korostavasta pelimekaniikasta, pelin aikaa vievästä luonteesta sekä siitä, ettei peli lopu.
Vakavasta riippuvuudesta puhuminen digipelaamisen yhteydessä on monella tapaa ongelmallista ja kiistanalaista, mutta silti sen oireet ovat monilta osin samantyyppisiä mitä päihde- ja rahapeliriippuvuuksien. Tästä syystä päihderiippuvaisille suunnattuja hoitomuotoja voidaan käyttää apuna ongelmallisesta digi- ja verkkopelaamisesta kärsiville. Erityisen tärkeää on saada ongelmallisesta pelaamisesta kärsivä pohtimaan miksi hän pelaa, mitä myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia pelaamisesta hänelle on, mistä ongelmallinen pelaaminen hänen mielestään johtuu ja mitenkä hän voisi pyrkiä irrottautumaan siitä. Ongelmallisesta digipelaamisesta kärsiville on käytetty hoitometodeina kognitiivista käyttäytymisterapiaa, farmakologisia hoitomuotoja sekä erilaisia yksilö- ja vertaistukihoitomuotoja.