Developing a graphical user interface for creating chatbot configurations
Möller, Kim (2018)
Möller, Kim
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052510356
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052510356
Tiivistelmä
Insinöörityön tarkoituksena oli graafisen, chatbot-polkuja luovan ohjelman suunnittelu ja kehittäminen. Kehitystyö tehtiin suomalaiselle tietotekniikkayritykselle, joka muun muassa myy chatboteja eli keskustelurobotteja asiakasyrityksilleen tarkoituksena parantaa niiden asiakaspalvelun tuottoisuutta ja asiakaskokemusta.
Ohjelmisto kehitettiin vähentämään yrityksen ohjelmistokehittäjien käyttämiä tuntimääriä chatbotien luomiseen. Chatbot-tekstikonfiguraatiot luotiin ennen projektia käsin, mikä oli työlästä, hidasta ja virhealtista. Ohjelmiston muihin hyötyihin kuuluu asiakkaiden mahdollisuus muokata chatbotin polkuja itse ohjelman avulla ja parantaa chatbotin myyntiä uusille asiakkaille sekä vanhoille asiakkaille, joilla chatbot ei vielä ole käytössä.
Ohjelma kehitettiin käyttämällä nykyaikaisia JavaScript-teknologioita, kuten ECMAScript 6 ja TypeScript. Rappid-diagrammikirjasto valittiin ohjelman pääasialliseksi JavaScript-ohjelmistokehykseksi. Sovellukseen liittyvä palvelu luotiin käyttämällä Java-ohjelmistokieltä ja sen useita kirjastoja, kuten Spring ja Hibernate. Kaikki sovelluksen tallentama data otettiin talteen MySQL-tietokantaan. Ohjelma kehitettiin siihen pisteeseen, että se toimisi lokaalisti ohjelmistokehittäjän kehitysympäristössä ja sillä pystyisi luomaan TOML-konfiguraatiota visuaalisesta graafista. TOML on chatbotin käyttämä konfiguraatiokieli.
Kun sovellus oli edellä mainitussa toimivuustilassa, sille tehtiin käyttäjäkokemustestaus yrityksen työntekijän kanssa. Testauksen tarkoituksena oli löytää mahdollisia ongelmakohtia, jotka heikentäisivät ohjelman käyttäjäkokemusta. Testaus onnistui, sillä sen aikana löytyi useita ongelmia, jotka tulisi korjata tulevaisuudessa.
Sovelluksen jatkokehitysvaiheena on ensin ottaa sovellus käyttöön pilvipalvelussa toimivalla testialustalla. Tässä vaiheessa sovellusta testaa sekä kehittäjäyritys että yksi sen asiakasyrityksistä, jolla on chatbot käytössä. Tämän jälkeen seuraava vaihe on ottaa sovellus käyttöön tuotannossa.
Ohjelmisto kehitettiin vähentämään yrityksen ohjelmistokehittäjien käyttämiä tuntimääriä chatbotien luomiseen. Chatbot-tekstikonfiguraatiot luotiin ennen projektia käsin, mikä oli työlästä, hidasta ja virhealtista. Ohjelmiston muihin hyötyihin kuuluu asiakkaiden mahdollisuus muokata chatbotin polkuja itse ohjelman avulla ja parantaa chatbotin myyntiä uusille asiakkaille sekä vanhoille asiakkaille, joilla chatbot ei vielä ole käytössä.
Ohjelma kehitettiin käyttämällä nykyaikaisia JavaScript-teknologioita, kuten ECMAScript 6 ja TypeScript. Rappid-diagrammikirjasto valittiin ohjelman pääasialliseksi JavaScript-ohjelmistokehykseksi. Sovellukseen liittyvä palvelu luotiin käyttämällä Java-ohjelmistokieltä ja sen useita kirjastoja, kuten Spring ja Hibernate. Kaikki sovelluksen tallentama data otettiin talteen MySQL-tietokantaan. Ohjelma kehitettiin siihen pisteeseen, että se toimisi lokaalisti ohjelmistokehittäjän kehitysympäristössä ja sillä pystyisi luomaan TOML-konfiguraatiota visuaalisesta graafista. TOML on chatbotin käyttämä konfiguraatiokieli.
Kun sovellus oli edellä mainitussa toimivuustilassa, sille tehtiin käyttäjäkokemustestaus yrityksen työntekijän kanssa. Testauksen tarkoituksena oli löytää mahdollisia ongelmakohtia, jotka heikentäisivät ohjelman käyttäjäkokemusta. Testaus onnistui, sillä sen aikana löytyi useita ongelmia, jotka tulisi korjata tulevaisuudessa.
Sovelluksen jatkokehitysvaiheena on ensin ottaa sovellus käyttöön pilvipalvelussa toimivalla testialustalla. Tässä vaiheessa sovellusta testaa sekä kehittäjäyritys että yksi sen asiakasyrityksistä, jolla on chatbot käytössä. Tämän jälkeen seuraava vaihe on ottaa sovellus käyttöön tuotannossa.