Esikoisäitien kokemuksia osallisuudesta ja vertaistuen merkityksestä ensimmäisen vauvavuoden aikana
Muhonen, Beada (2018)
Muhonen, Beada
Vaasan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052710483
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052710483
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisena esikoisäidit kokevat oman osallisuutensa ensimmäisen vauvavuoden aikana, sekä millaisen merkityksen he kokevat sosiaalisella tuella ja Maitoliiga-vertaisryhmällä olevan osallisuuden näkökulmasta. Tutkimuksen kehityksellisenä tavoitteena oli selvittää vertaistuen mahdollisuuksia äitien osallisuutta edistävänä toimintana, sekä löytää kehitysideoita vauva-ajan palveluille. Tutkimuksessa haluttiin saada kyseisistä aiheista syvällistä ja monipuolista tietoa tuoden esikoisäitien äänet kuuluviin.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin esikoisäitiyttä ja vauvavuotta, sekä osallisuutta ja vertaistukea, joita tarkasteltiin yksilö- ja yhteiskuntatasoisesti. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivista, eli laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoitujen yksilöteemahaastattelujen avulla Vaasassa Mannerheimin lastensuojeluliiton Pohjanmaan piirin järjestämissä Maitoliiga- ja Vaaperot-vertaisryhmissä haastatellen kymmentä esikoisäitiä. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla.
Tutkimustuloksista ilmeni, että esikoisäitien osallisuuskokemusta vahvistivat sosiaaliset suhteet, hyvä taloudellinen tilanne, kokemus omasta päätäntävallasta, sekä perheen hyvinvointi ja terveys. Heikentäviä tekijöitä olivat yksinäisyyden ja kuulumattomuuden tunne, sekä tukiverkoston heikkous. Maitoliiga-vertaisryhmä koettiin hyvin merkityksellisenä oman osallisuuden vahvistamisen näkökulmasta. Ryhmä antoi äideille sosiaalista tukea ja tunteen yhteisöllisyydestä, vahvisti omaa äitiyttä, sekä lisäsi hyvinvointia ja jaksamista. Tuloksista voidaan päätellä vertaistuella olevan suuri merkitys esikoisäitien osallisuuskokemukseen ensimmäisen vauvavuoden aikana. Neuvolan verkostoituminen kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, sekä aktivoituminen vertaistukiryhmiin ohjaamisessa jo raskausaikana toimisi esikoisäitien yksinäisyyttä ennaltaehkäisevänä toimintana. Äitien kehitysideoista nousi esiin tarve fyysistä hyvinvointia vahvistaville palveluille kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseksi.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin esikoisäitiyttä ja vauvavuotta, sekä osallisuutta ja vertaistukea, joita tarkasteltiin yksilö- ja yhteiskuntatasoisesti. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivista, eli laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoitujen yksilöteemahaastattelujen avulla Vaasassa Mannerheimin lastensuojeluliiton Pohjanmaan piirin järjestämissä Maitoliiga- ja Vaaperot-vertaisryhmissä haastatellen kymmentä esikoisäitiä. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla.
Tutkimustuloksista ilmeni, että esikoisäitien osallisuuskokemusta vahvistivat sosiaaliset suhteet, hyvä taloudellinen tilanne, kokemus omasta päätäntävallasta, sekä perheen hyvinvointi ja terveys. Heikentäviä tekijöitä olivat yksinäisyyden ja kuulumattomuuden tunne, sekä tukiverkoston heikkous. Maitoliiga-vertaisryhmä koettiin hyvin merkityksellisenä oman osallisuuden vahvistamisen näkökulmasta. Ryhmä antoi äideille sosiaalista tukea ja tunteen yhteisöllisyydestä, vahvisti omaa äitiyttä, sekä lisäsi hyvinvointia ja jaksamista. Tuloksista voidaan päätellä vertaistuella olevan suuri merkitys esikoisäitien osallisuuskokemukseen ensimmäisen vauvavuoden aikana. Neuvolan verkostoituminen kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, sekä aktivoituminen vertaistukiryhmiin ohjaamisessa jo raskausaikana toimisi esikoisäitien yksinäisyyttä ennaltaehkäisevänä toimintana. Äitien kehitysideoista nousi esiin tarve fyysistä hyvinvointia vahvistaville palveluille kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseksi.