Monisikiötiineydet lypsyroduilla Suomessa
Härkönen, Heli (2018)
Härkönen, Heli
Savonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052810630
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052810630
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli koota tietoa monisikiötiineyksien yleisyydestä lypsyroduilla Suomessa. Monisikiötiineyksiä ei ole tiettävästi tutkittu Suomessa. Tutkimuksen pohjana oli tuotosseurannan kautta suomalaisilta lypsykarjatiloilta kerätyt tiedot vuosina 2010–2017. Työni toimeksiantajana toimi Faba osk ja yhteyshenkilönä Terhi Vahlsten.
Kaksospoikimisia oli 2,3 prosenttia ja kolmospoikimisia 0,01 prosenttia kaikista lypsykarjan poikimisista. Monisikiötiineyksien yleisyys vaihteli lypsyrotujen kesken. Poikimakerta vaikutti monisikiötiineyksiin. Poikimavaikeuksia kaksosten ja kolmosten syntyessä oli, mutta ei merkittävästi enemmän kuin yhden vasikan syntyessä. Vuodenajoilla oli merkitystä monisikiötiineyksissä.
Sukupuolijakauma oli seuraava: kaksosista 45 prosenttia oli sekakaksosia, 26 prosenttia sonnikaksosia ja 25 prosenttia lehmäkaksosia. Lisäksi muutama prosentti vasikoista oli sellaisia, joiden sukupuolta ei oltu tunnistettu. Kolmosvasikoilla tunnistamattomien osuus oli lähes kolmasosa kaikista kolmosista, sekakolmosia oli hieman alle puolet, lehmäkolmosia 16 prosenttia ja sonnikolmosia 10 prosenttia kaikista kolmosista. Sekakaksosten elossa syntyneistä lehmävasikoista kaksi kolmasosaa ilmoitettiin käytettäväksi lihantuotannossa ja yksi kolmasosa maidontuotannossa. Sekakolmosten elossa syntyneistä lehmävasikoista puolet oli ilmoitettu käytettäväksi lihantuotannossa, puolet maidontuotannossa.
Muissa maissa tehdyt tutkimukset eivät olleet yhtä laajoja kuin tämä. Eri maiden ja tutkimusten välisiä eroja ilmeni. Koska aihetta ei oltu Suomessa ennemmin tutkittu, tämän tutkimus kiinnostaa varmasti monia, niin opiskelijoita kuin lypsykarjasta kiinnostuneita ja lypsykarjan parissa työskenteleviä henkilöitä.
Kaksospoikimisia oli 2,3 prosenttia ja kolmospoikimisia 0,01 prosenttia kaikista lypsykarjan poikimisista. Monisikiötiineyksien yleisyys vaihteli lypsyrotujen kesken. Poikimakerta vaikutti monisikiötiineyksiin. Poikimavaikeuksia kaksosten ja kolmosten syntyessä oli, mutta ei merkittävästi enemmän kuin yhden vasikan syntyessä. Vuodenajoilla oli merkitystä monisikiötiineyksissä.
Sukupuolijakauma oli seuraava: kaksosista 45 prosenttia oli sekakaksosia, 26 prosenttia sonnikaksosia ja 25 prosenttia lehmäkaksosia. Lisäksi muutama prosentti vasikoista oli sellaisia, joiden sukupuolta ei oltu tunnistettu. Kolmosvasikoilla tunnistamattomien osuus oli lähes kolmasosa kaikista kolmosista, sekakolmosia oli hieman alle puolet, lehmäkolmosia 16 prosenttia ja sonnikolmosia 10 prosenttia kaikista kolmosista. Sekakaksosten elossa syntyneistä lehmävasikoista kaksi kolmasosaa ilmoitettiin käytettäväksi lihantuotannossa ja yksi kolmasosa maidontuotannossa. Sekakolmosten elossa syntyneistä lehmävasikoista puolet oli ilmoitettu käytettäväksi lihantuotannossa, puolet maidontuotannossa.
Muissa maissa tehdyt tutkimukset eivät olleet yhtä laajoja kuin tämä. Eri maiden ja tutkimusten välisiä eroja ilmeni. Koska aihetta ei oltu Suomessa ennemmin tutkittu, tämän tutkimus kiinnostaa varmasti monia, niin opiskelijoita kuin lypsykarjasta kiinnostuneita ja lypsykarjan parissa työskenteleviä henkilöitä.