Suoratoistopalvelu Yle Areenan Instagram-tilin seuraajamäärän kasvattaminen
Falck, Julia (2018)
Falck, Julia
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052810752
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052810752
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkitaan, miten suoratoistopalvelun Instagram-tilin seuraajien määrää pystytään kasvattamaan. Opinnäytetyö on tehty toimeksiantaja Yleisradio Oy:lle, tarkemmin rajattuna Yleisradion suoratoistopalvelu Yle Areenalle tammi-maaliskuussa 2018. Työ on kvantitatiivinen, määrällinen tutkimus.
Opinnäytetyön tavoitteena on löytää keinot, miten suoratoistopalvelu kasvattaa Instagram-tilinsä näkyvyyttä ja tavoittaa alle 45-vuotiaat Instagramin käyttäjät. Määrällisen tutkimuksen tulos perustuu ylös kirjattuun dataan ja havaintoihin, jotka pohjautuvat esiselvitykseen ja teoreettiseen viitekehykseen.
Työn teoreettinen viitekehys muodostuu sosiaaliseen mediaan ja markkinointiin painottuvasta kirjallisuudesta, aikaisemmista tutkimuksista, Internet-lähteistä ja blogikirjoituksista. Tutkimusmenetelmänä on käytetty numeraalisen datan seurantaa ja havainnointia. Tutkimustyyppi on seuranta- eli pitkittäistutkimus, jossa seurataan Yle Areenan Instagram-tilin datan muutoksia kahdesta eri lähteestä, Falconista ja CrowdTanglesta.
Opinnäytetyössä tehty esiselvitys osoittaa, että viihteelliset, ajankohtaiset, osallistavat ja vuorovaikutteiset julkaisut menestyvät parhaiten Yle Areenan Instagram-tilillä. Kuvakollaasit ovat suosittuja, samoin julkaisut, joissa on tuttuja kasvoja. Edellä mainittujen havaintojen perusteella opinnäytetyössä testataan viittä olettamusta empiirisessä osuudessa aikavälillä 8.1.–8.3.2018.
Empiirisen osuuden tulosten mukaan Yle Areenan Instagram-tilin julkaisuista eniten näkyvyyttä saavat viihteelliset ja ajankohtaiset sisällöt. Osallistavat ja vuorovaikutteiset julkaisut keräävät eniten reaktioita, eli kommentteja, tykkäyksiä ja tallennuksia. Postausten julkaisutahdilla on merkitystä, mutta kellonaikaan ei ole suoranaista yhteyttä. Kuvasarjat ja -kollaasit ovat suosituimpia julkaisuja, erityisesti, jos niissä näkyy kohderyhmälle tutut kasvot.
Testitulosten perusteella julkaisujen tulee olla näyttäviä, mutta ei liian monimutkaisia. Kuvateksteissä voidaan hyödyntää aihetunnisteita eli hashtageja sekä tägäyksia, eli toisten käyttäjien merkitsemisiä julkaisuihin. Menestyneimpien postausten tekstit ovat osallistavia ja vuorovaikutteisia.
Raportin lopussa arvioidaan tutkimuksen luotettavuutta ja omaa oppimisprosessia sekä määritellään kehitys- ja jatkotutkimusideat.
Opinnäytetyön tavoitteena on löytää keinot, miten suoratoistopalvelu kasvattaa Instagram-tilinsä näkyvyyttä ja tavoittaa alle 45-vuotiaat Instagramin käyttäjät. Määrällisen tutkimuksen tulos perustuu ylös kirjattuun dataan ja havaintoihin, jotka pohjautuvat esiselvitykseen ja teoreettiseen viitekehykseen.
Työn teoreettinen viitekehys muodostuu sosiaaliseen mediaan ja markkinointiin painottuvasta kirjallisuudesta, aikaisemmista tutkimuksista, Internet-lähteistä ja blogikirjoituksista. Tutkimusmenetelmänä on käytetty numeraalisen datan seurantaa ja havainnointia. Tutkimustyyppi on seuranta- eli pitkittäistutkimus, jossa seurataan Yle Areenan Instagram-tilin datan muutoksia kahdesta eri lähteestä, Falconista ja CrowdTanglesta.
Opinnäytetyössä tehty esiselvitys osoittaa, että viihteelliset, ajankohtaiset, osallistavat ja vuorovaikutteiset julkaisut menestyvät parhaiten Yle Areenan Instagram-tilillä. Kuvakollaasit ovat suosittuja, samoin julkaisut, joissa on tuttuja kasvoja. Edellä mainittujen havaintojen perusteella opinnäytetyössä testataan viittä olettamusta empiirisessä osuudessa aikavälillä 8.1.–8.3.2018.
Empiirisen osuuden tulosten mukaan Yle Areenan Instagram-tilin julkaisuista eniten näkyvyyttä saavat viihteelliset ja ajankohtaiset sisällöt. Osallistavat ja vuorovaikutteiset julkaisut keräävät eniten reaktioita, eli kommentteja, tykkäyksiä ja tallennuksia. Postausten julkaisutahdilla on merkitystä, mutta kellonaikaan ei ole suoranaista yhteyttä. Kuvasarjat ja -kollaasit ovat suosituimpia julkaisuja, erityisesti, jos niissä näkyy kohderyhmälle tutut kasvot.
Testitulosten perusteella julkaisujen tulee olla näyttäviä, mutta ei liian monimutkaisia. Kuvateksteissä voidaan hyödyntää aihetunnisteita eli hashtageja sekä tägäyksia, eli toisten käyttäjien merkitsemisiä julkaisuihin. Menestyneimpien postausten tekstit ovat osallistavia ja vuorovaikutteisia.
Raportin lopussa arvioidaan tutkimuksen luotettavuutta ja omaa oppimisprosessia sekä määritellään kehitys- ja jatkotutkimusideat.