Siksi Pekka – presidentinvaalien somekampanja
Puljujärvi, Ismo (2018)
Puljujärvi, Ismo
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052910796
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052910796
Tiivistelmä
Suomessa järjestettiin presidentinvaalit alkuvuodesta 2018. Osallistuin Pekka Haaviston viestintäkampanjaan työstämällä Siksi Pekka -somekampanjaa, jonka tarkoitus olisi innostaa suomalaiset mukaan kuvaamaan omia kannatusvideoita ja äänestämään Haavisto Suomen seuraavaksi presidentiksi. Opinnäytetyössäni tutkin, miten somekampanja toteutettiin ja kuinka se lopulta onnistui.
Teoriaosuudessa määrittelen, mitä poliittinen viestintä oikeastaan tarkoittaa, ja miten algoritmit määrittelevät käyttäjille näytettävän sisällön yhteisöpalveluissa. Tarkastelen kuusi vuotta sitten Haaviston ilmiömäistä presidentinvaalikampanjaa ja siihen vaikuttaneita syitä.
Opinnäytetyö perustuu empiiriseen tutkimukseen kampanjan ajalta. Ensimmäinen osuus rakentuu päiväkirjamerkintöihin, jotka on laadittu syyskuun ja marraskuun 2017 välisenä aikana. Niiden avulla haluan havainnollistaa, miten paljon aikaa ja suunnittelutyötä somekampanja vaatii ennen kuin se voidaan julkaista.
Sosiaalista mediaa hyödyntämällä oli tarkoitus tuoda yhteen Haaviston kannattajia niin ympäri Suomea kuin ulkomaita myöten. Alustoina tätä tehtävää varten käytettiin Facebookia, Twitteriä ja Instagramia, missä jokaiselle kanavalle määriteltiin oma kohderyhmänsä ja sisältönsä.
Vuorovaikutussuhteen luominen kampanjan ja äänestäjien välillä nousi yhdeksi kulmakiveksi. Vaaliviestintä sosiaalisessa mediassa ei ole yksisuuntaista, vaan se on kohdeyleisön aktivoimista ja sitouttamista kampanjaan. Parhaiten tämä onnistuu tarjoamalla äänestäjille keinoja itsensä ilmaisemiseen ja kannustamalla jakamaan omia ajatuksia verkossa. Esittelen menestyneimpiä julkaisuja kampanjan aikana, missä olen hyödyntänyt Facebookista, Twitteristä ja Instagramista keräämääni dataa.
Loppuanalyysissä pohdin, miten kampanja onnistui, vaikka Haavistosta ei tullutkaan Suomen presidenttiä. Saimme kuitenkin lyhyellä aikavälillä useita seuraajia ja hakutuloksia eri kanavilla, mikä osoitti, että kampanjalla olisi ollut mahdollisuudet vielä parempaan tulokseen, jos aikaa olisi ollut enemmän.
Teoriaosuudessa määrittelen, mitä poliittinen viestintä oikeastaan tarkoittaa, ja miten algoritmit määrittelevät käyttäjille näytettävän sisällön yhteisöpalveluissa. Tarkastelen kuusi vuotta sitten Haaviston ilmiömäistä presidentinvaalikampanjaa ja siihen vaikuttaneita syitä.
Opinnäytetyö perustuu empiiriseen tutkimukseen kampanjan ajalta. Ensimmäinen osuus rakentuu päiväkirjamerkintöihin, jotka on laadittu syyskuun ja marraskuun 2017 välisenä aikana. Niiden avulla haluan havainnollistaa, miten paljon aikaa ja suunnittelutyötä somekampanja vaatii ennen kuin se voidaan julkaista.
Sosiaalista mediaa hyödyntämällä oli tarkoitus tuoda yhteen Haaviston kannattajia niin ympäri Suomea kuin ulkomaita myöten. Alustoina tätä tehtävää varten käytettiin Facebookia, Twitteriä ja Instagramia, missä jokaiselle kanavalle määriteltiin oma kohderyhmänsä ja sisältönsä.
Vuorovaikutussuhteen luominen kampanjan ja äänestäjien välillä nousi yhdeksi kulmakiveksi. Vaaliviestintä sosiaalisessa mediassa ei ole yksisuuntaista, vaan se on kohdeyleisön aktivoimista ja sitouttamista kampanjaan. Parhaiten tämä onnistuu tarjoamalla äänestäjille keinoja itsensä ilmaisemiseen ja kannustamalla jakamaan omia ajatuksia verkossa. Esittelen menestyneimpiä julkaisuja kampanjan aikana, missä olen hyödyntänyt Facebookista, Twitteristä ja Instagramista keräämääni dataa.
Loppuanalyysissä pohdin, miten kampanja onnistui, vaikka Haavistosta ei tullutkaan Suomen presidenttiä. Saimme kuitenkin lyhyellä aikavälillä useita seuraajia ja hakutuloksia eri kanavilla, mikä osoitti, että kampanjalla olisi ollut mahdollisuudet vielä parempaan tulokseen, jos aikaa olisi ollut enemmän.