Ympäristöystävällisten puunsuoja-aineiden toimivuuden tutkiminen
Tervamäki, Tuija (2018)
Tervamäki, Tuija
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052910949
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052910949
Tiivistelmä
Insinöörityössä selvitettiin ympäristöystävällisten puunsuoja-aineiden toimivuutta Suomen ilmastossa. Tutkittavia kyllästeaineita oli kahdeksan, ja niitä verrattiin käsittelemättömään puuhun ja myös keinovanhennettuun puuhun.
Työssä tutkittavia puunsuoja-aineita olivat Pellava, Terva, Terva 2, Mänty, Mänty 2, Pihka, Pihka 2 ja Ekoteko. Suoja-aineilla käsitellyistä mäntykappaleista tutkittiin veden imeytymistä upotuksessa ja 80 %:n suhteellisessa ilmankosteudessa. Kappaleista tutkittiin myös auringon säteilyn, ilmankosteuden ja vesisateen vaikutuksia QUV-sääkaapissa. Testissä tutkittiin värimuutoksia silmämääräisesti ja mittaamalla, halkeilumuutoksia, ja kyllästeen nousua pintaan.
Upotustestistä selvisi, että vanhennetut koepalat imivät huomattavasti enemmän vettä itseensä, kuin muut testissä olevat puut. Pellavalla kyllästetyt puut imivät vähiten vettä itseensä. Kosteustestissä käsittelemättömät koepalat olivat huomattavasti hygroskooppisempia, kuin muut. Tässäkin testissä Pellavalla käsitellyt puut olivat kaikista vähiten hygroskooppisimpia. QUV-testissä olevista kappaleista suurin kokonaisvärimuutos oli Pellavalla ja Ekotekolla verrattuna käsittelemättömiin koekappaleisiin. Muilla kappaleilla oli pienempi värieromuutos kuin käsittelemättömillä. Pahimmat halkeamat olivat käsittelemättömillä ja vanhennetuilla koekappaleilla verrattuna muihin testissä oleviin puihin. Vähiten halkeamia esiintyi kyllästeessä Ekoteko 40, jossa pohjana on käytetty keinovanhennettua puuta. Vähiten pintaan nousutta kyllästettä oli kyllästeissä Ekoteko, Ekoteko 40 ja Pellava, eniten oli kyllästeissä Pihka ja Terva 40. Tulosten perusteella kaikki kyllästetyt koekappaleet olivat parempia, kuin käsittelemättömät, mutta parhaimmat suoja-aineet olivat Ekoteko ja Pellava.
Työssä tutkittavia puunsuoja-aineita olivat Pellava, Terva, Terva 2, Mänty, Mänty 2, Pihka, Pihka 2 ja Ekoteko. Suoja-aineilla käsitellyistä mäntykappaleista tutkittiin veden imeytymistä upotuksessa ja 80 %:n suhteellisessa ilmankosteudessa. Kappaleista tutkittiin myös auringon säteilyn, ilmankosteuden ja vesisateen vaikutuksia QUV-sääkaapissa. Testissä tutkittiin värimuutoksia silmämääräisesti ja mittaamalla, halkeilumuutoksia, ja kyllästeen nousua pintaan.
Upotustestistä selvisi, että vanhennetut koepalat imivät huomattavasti enemmän vettä itseensä, kuin muut testissä olevat puut. Pellavalla kyllästetyt puut imivät vähiten vettä itseensä. Kosteustestissä käsittelemättömät koepalat olivat huomattavasti hygroskooppisempia, kuin muut. Tässäkin testissä Pellavalla käsitellyt puut olivat kaikista vähiten hygroskooppisimpia. QUV-testissä olevista kappaleista suurin kokonaisvärimuutos oli Pellavalla ja Ekotekolla verrattuna käsittelemättömiin koekappaleisiin. Muilla kappaleilla oli pienempi värieromuutos kuin käsittelemättömillä. Pahimmat halkeamat olivat käsittelemättömillä ja vanhennetuilla koekappaleilla verrattuna muihin testissä oleviin puihin. Vähiten halkeamia esiintyi kyllästeessä Ekoteko 40, jossa pohjana on käytetty keinovanhennettua puuta. Vähiten pintaan nousutta kyllästettä oli kyllästeissä Ekoteko, Ekoteko 40 ja Pellava, eniten oli kyllästeissä Pihka ja Terva 40. Tulosten perusteella kaikki kyllästetyt koekappaleet olivat parempia, kuin käsittelemättömät, mutta parhaimmat suoja-aineet olivat Ekoteko ja Pellava.