Ympärivuotinen poikiminen emolehmätilalla : Ollilan tilan kehityssuunnitelma
Kärkkäinen, Kari (2018)
Kärkkäinen, Kari
Savonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053011063
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053011063
Tiivistelmä
Emolehmätuotanto on Suomessa kasvava tuotantomuoto. Emolehmien määrä on 2000-luvun alusta tuplaantunut vuoteen 2018 mennessä. Naudanlihantuotanto on viime vuosina hieman supistunut. Tähän on vaikuttanut merkittävästi maitotilojen alasajo, jonka vuoksi maitorotuisen lihanautojen määrä on laskenut. Suomalaisesta naudanlihasta 80 % on lähtöisin maitotiloilta. Atria on lanseerannut Emolehmä 2020 -ohjelman, jonka tavoitteena on saada 10 000 uutta emolehmää Atrian tuotantoketjuun.
Opinnäytetyössä tavoitteena oli vastata kysymykseen, millä edellytyksillä ympärivuotinen poikiminen emolehmätuotannossa olisi kohdetilalla kannattavaa. Ympärivuotinen poikiminen on täysin uusi ajattelumalli tuotannon toteutukseen emolehmätiloilla. Ajatus ympärivuotisesta poikimisesta on syntynyt nykyisen menetelmän haasteiden ratkaisuksi. Nykyinen menetelmä ei mahdollista sujuvasti merkittävää karjamäärän lisäystä emolehmätuotannossa vaan poikimakausilla työpiikit muodostuisivat todella suuriksi. Tässä opinnäytetyössä tehtiin suunnitelma tuotannon laajentamisesta nykyisestä 60 emolehmästä 240 poikivaan emolehmään vuodessa. Tuotannon vakiinnuttua tilalla olisi 400 nautaa yhteensä ympäri vuoden.
Kun eläimet jaetaan kahteentoista yhtä suureen ryhmään, saadaan myös välitysvasikkatuloja kuukausittain. Tämä tasaisi merkittävästi emolehmätilan tulovirtoja, jotka nykyisin painottuvat kotieläintuotannon osalta muutamaan päivään. Ryhmien koko asettui 20 poikivaan nautaan kuukausittain, joka on työmäärältäänkin kohtuullinen. Ympäri-vuotinen poikiminen on yli 8 prosenttia tehokkaampi verrattuna nykyiseen menetelmään. Nykyisin emot poikivat kerran 12 kuukaudessa. Ympärivuotisen poikimisen ansiosta naudat poikivat 11 kuukauden välein. Myös kiinteissä kustannuksissa löytyi säästöjä, sillä erillistiloja poikimisia varten tarvitsee rakentaa vain 20 poikivalle. Nykyisessä menetelmässä poikivia olisi ollut samaan aikaan jopa 240.
Ympärivuotinen poikiminen opinnäytetyössä esitetyillä edellytyksillä osoittautui kannattavaksi myös taloudellisesti. Investoinnit eivät ajoitu yhteen vuoteen vaan ne jakautuvat tasaisesti. Tähän vaikutti eniten halu lisätä karjamäärä omista eläimistä. Tällä menetelmällä kohdetila pystyy laajentamaan nykyisestä 60 poikivasta kuuden vuoden aikana 240 poikivaan nautaan. Tärkeimmät edellytyksen onnistumiselle ovat karjamäärän lisääminen omasta karjasta ja kotoisten rehujen saannin varmistaminen eläimille. Tämä tarkoittaa, että peltoa on oltava saatavilla riittävästi. Toi-nen merkittävä riskitekijä on talvikaudella syntyvien vasikoiden selviytyminen, johon kovat pakkaset voivat vaikut-taa. Opinnäytetyössä esitellään ratkaisu myös tähän.
Opinnäytetyössä tavoitteena oli vastata kysymykseen, millä edellytyksillä ympärivuotinen poikiminen emolehmätuotannossa olisi kohdetilalla kannattavaa. Ympärivuotinen poikiminen on täysin uusi ajattelumalli tuotannon toteutukseen emolehmätiloilla. Ajatus ympärivuotisesta poikimisesta on syntynyt nykyisen menetelmän haasteiden ratkaisuksi. Nykyinen menetelmä ei mahdollista sujuvasti merkittävää karjamäärän lisäystä emolehmätuotannossa vaan poikimakausilla työpiikit muodostuisivat todella suuriksi. Tässä opinnäytetyössä tehtiin suunnitelma tuotannon laajentamisesta nykyisestä 60 emolehmästä 240 poikivaan emolehmään vuodessa. Tuotannon vakiinnuttua tilalla olisi 400 nautaa yhteensä ympäri vuoden.
Kun eläimet jaetaan kahteentoista yhtä suureen ryhmään, saadaan myös välitysvasikkatuloja kuukausittain. Tämä tasaisi merkittävästi emolehmätilan tulovirtoja, jotka nykyisin painottuvat kotieläintuotannon osalta muutamaan päivään. Ryhmien koko asettui 20 poikivaan nautaan kuukausittain, joka on työmäärältäänkin kohtuullinen. Ympäri-vuotinen poikiminen on yli 8 prosenttia tehokkaampi verrattuna nykyiseen menetelmään. Nykyisin emot poikivat kerran 12 kuukaudessa. Ympärivuotisen poikimisen ansiosta naudat poikivat 11 kuukauden välein. Myös kiinteissä kustannuksissa löytyi säästöjä, sillä erillistiloja poikimisia varten tarvitsee rakentaa vain 20 poikivalle. Nykyisessä menetelmässä poikivia olisi ollut samaan aikaan jopa 240.
Ympärivuotinen poikiminen opinnäytetyössä esitetyillä edellytyksillä osoittautui kannattavaksi myös taloudellisesti. Investoinnit eivät ajoitu yhteen vuoteen vaan ne jakautuvat tasaisesti. Tähän vaikutti eniten halu lisätä karjamäärä omista eläimistä. Tällä menetelmällä kohdetila pystyy laajentamaan nykyisestä 60 poikivasta kuuden vuoden aikana 240 poikivaan nautaan. Tärkeimmät edellytyksen onnistumiselle ovat karjamäärän lisääminen omasta karjasta ja kotoisten rehujen saannin varmistaminen eläimille. Tämä tarkoittaa, että peltoa on oltava saatavilla riittävästi. Toi-nen merkittävä riskitekijä on talvikaudella syntyvien vasikoiden selviytyminen, johon kovat pakkaset voivat vaikut-taa. Opinnäytetyössä esitellään ratkaisu myös tähän.