Kartläggning av mental träning i finlandssvenska orienteringsföreningar : En kvantitativ enkätstudie
Friman, Eva (2018)
Friman, Eva
Yrkeshögskolan Arcada
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053011225
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053011225
Tiivistelmä
Psyykkinen valmennus on aihe, joka on herättänyt enemmän kiinnostusta vuosien saatossa. Kirjallisuus ja tutkimukset osoittavat, että systemaattisella ja oikein toteutetulla psyykkisellä valmennuksella on vaikutus urheilijan suoritukseen ja hyvinvointiin (esim. Weinberg & Gould 2007, Thelwell & Greenlees 2003, Mamassis & Doganis 2004). Miten psyykkinen valmennus toteutuu eri urheilulajeissa on kiinnostava kysymys. Tämän opinnäytteen tarkoituksena on kartoittaa, miten psyykkinen valmennus toteutuu suomenruotsalaisissa suunnistusyhdistyksissä. Kysely kartoittaa myös psyykkistä valmennusta kohtaan olevia asenteita. Tutkimus on kvantitatiivinen kysely, joka sisältää muutaman avoimen kysymyksen. Kysely lähetetään pääsääntöisesti yhdistysten puheenjohtajille. Tutkimuksen tulosten avulla huomioidaan mahdolliset kehitystarpeet ja tehdään ehdotuksia siitä, miten näitä tarpeita voidaan kohdata suunnistusyhdistyksissä. Tutkimus on FSO:n, Finlands Svenska Orienteringsförbund r.f.:n, tilaustyö.
Tutkimus lähetettiin 22 yhdistykselle ja 10 yhdistystä vastasivat. Tutkimuksesta päätellen, psyykkinen valmennus ei ole kovin tavallista niissä suomenruotsalaisissa suunnistus-yhdistyksissä, jotka sisältyivät tutkimukseen. Tosin asenteet psyykkistä valmennusta kohtaan ovat pääasiassa myönteisiä ja osaamisen lisäämiseen on kiinnostusta. Niissä neljässä yhdistyksessä, joissa on psyykkistä valmennusta, valmennus kohdistuu 14-16-vuotiaisiin ja sitä vanhempiin suunnistajiin. Psyykkiset valmiudet, joita harjoitetaan ovat muun muassa itseluottamus, keskittyminen, mielikuvien käyttö, sekä kyky kontrolloida kehon jännitys-/vireystilaa. Tutkimuksessa huomioidut kehittymistarpeet ovat muun muassa, että tarvitaan enemmän koulutusta valmentajille, ja että psyykkistä valmennusta tulisi integroida nykyiseen toimintaan. Lisäksi kehittämisen varaa on kaikilla tasoilla. Näihin tarpeisiin voidaan vastata lisäämällä psyykkisen valmennuksen osaamista ja sen toteuttamista. Käytännön harjoituksia voidaan integroida nykyiseen toimintaan. Liitto voisi järjestää tätä koulutusta. Koska vastausprosentti jäi vain tyydyttäväksi, ei tulosta voida yleistää kaikkiin suomenruotsalaisiin suunnistusyhdistyksiin.
Tutkimus lähetettiin 22 yhdistykselle ja 10 yhdistystä vastasivat. Tutkimuksesta päätellen, psyykkinen valmennus ei ole kovin tavallista niissä suomenruotsalaisissa suunnistus-yhdistyksissä, jotka sisältyivät tutkimukseen. Tosin asenteet psyykkistä valmennusta kohtaan ovat pääasiassa myönteisiä ja osaamisen lisäämiseen on kiinnostusta. Niissä neljässä yhdistyksessä, joissa on psyykkistä valmennusta, valmennus kohdistuu 14-16-vuotiaisiin ja sitä vanhempiin suunnistajiin. Psyykkiset valmiudet, joita harjoitetaan ovat muun muassa itseluottamus, keskittyminen, mielikuvien käyttö, sekä kyky kontrolloida kehon jännitys-/vireystilaa. Tutkimuksessa huomioidut kehittymistarpeet ovat muun muassa, että tarvitaan enemmän koulutusta valmentajille, ja että psyykkistä valmennusta tulisi integroida nykyiseen toimintaan. Lisäksi kehittämisen varaa on kaikilla tasoilla. Näihin tarpeisiin voidaan vastata lisäämällä psyykkisen valmennuksen osaamista ja sen toteuttamista. Käytännön harjoituksia voidaan integroida nykyiseen toimintaan. Liitto voisi järjestää tätä koulutusta. Koska vastausprosentti jäi vain tyydyttäväksi, ei tulosta voida yleistää kaikkiin suomenruotsalaisiin suunnistusyhdistyksiin.