Kiviaineksen seulonnan mallinnus : Menetelmän optimointi
Adolfsson, Mira (2018)
Adolfsson, Mira
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053011349
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053011349
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Metso Minerals Oy ja se tehtiin yrityksen Tampereen toimipisteen tutkimuskeskuksessa sijaitsevaan kivilaboratorioon. Laboratoriossa on kiviaineksen seulontaa mallintava testiseula, jossa kiviaines kulkee ympyrärataa. Ympyräradalle kivet saadaan tärinän sekä seulaan kiinnitettävän keskikupin avulla, jolloin testiseulalla voidaan ottaa huomioon myös murskaamoiden seulojen pituus. Testiseulaan laitetaan yksi seula kerrallaan, joten keskikuppia joudutaan vaihtamaan seulasta toiseen. Vaihtaminen on osoittautunut kuitenkin haastavaksi ja aikaa vieväksi.
Opinnäytetyön tavoitteena oli lyhentää testeihin kuluvaa aikaa ja saada testistä käyttäjäystävällisempi. Tarkoituksena oli katsoa, miten toisen materiaalin ympyräradalle saattavan komponentin poistaminen vaikuttaa testiseulalla saataviin tuloksiin. Testit tehtiin ilman keskikuppia, ja testeistä saatuja tuloksia verrattiin aikaisemmin keskikupilla tehtyjen testien tuloksiin sekä laskennallisiin arvoihin. Vertailua tehtiin seulontatehokkuutta, läpäisyprosentteja ja kiviaineksen liikeratoja analysoimalla.
Keskikupiton testitapa todettiin tuloksien perusteella käyttökelpoiseksi. Sillä saatiin parempia tuloksia läpäisyprosentteja tarkasteltaessa 80 %:ssa tapauksista ja seulontatehokkuuksissa 83 %:ssa tapauksista. Testeissä, joissa keskikupillinen tapa oli parempi, erot eivät olleet kuitenkaan suuria testien välillä. Liikeradoissa selkein ero oli, että ilman keskikuppia materiaali pääsi seulan keskelle. Kiviaines kulki silti seulan reunoilla ympyrärataa ja keskellä olevista rakeista suurin osa ponnahteli lähes paikoillaan.
Tehtyjen testien perusteella keskikupin poistamisella vaikuttaisi olevan parantava vaikutus sellaisten seulojen seulontatehokkuuteen, joille jää paljon ylitettä. Jatkossa voisi tutkia, toistuuko ilmiö myös muilla kuin 12,5 mm:n seuloilla. Testit antavat myös suuntaa seulontatehokkuuteen vaikuttavien tekijöiden vaikutussuhteista, joita voisi myös tutkia jatkossa tarkemmin.
Opinnäytetyön tavoitteena oli lyhentää testeihin kuluvaa aikaa ja saada testistä käyttäjäystävällisempi. Tarkoituksena oli katsoa, miten toisen materiaalin ympyräradalle saattavan komponentin poistaminen vaikuttaa testiseulalla saataviin tuloksiin. Testit tehtiin ilman keskikuppia, ja testeistä saatuja tuloksia verrattiin aikaisemmin keskikupilla tehtyjen testien tuloksiin sekä laskennallisiin arvoihin. Vertailua tehtiin seulontatehokkuutta, läpäisyprosentteja ja kiviaineksen liikeratoja analysoimalla.
Keskikupiton testitapa todettiin tuloksien perusteella käyttökelpoiseksi. Sillä saatiin parempia tuloksia läpäisyprosentteja tarkasteltaessa 80 %:ssa tapauksista ja seulontatehokkuuksissa 83 %:ssa tapauksista. Testeissä, joissa keskikupillinen tapa oli parempi, erot eivät olleet kuitenkaan suuria testien välillä. Liikeradoissa selkein ero oli, että ilman keskikuppia materiaali pääsi seulan keskelle. Kiviaines kulki silti seulan reunoilla ympyrärataa ja keskellä olevista rakeista suurin osa ponnahteli lähes paikoillaan.
Tehtyjen testien perusteella keskikupin poistamisella vaikuttaisi olevan parantava vaikutus sellaisten seulojen seulontatehokkuuteen, joille jää paljon ylitettä. Jatkossa voisi tutkia, toistuuko ilmiö myös muilla kuin 12,5 mm:n seuloilla. Testit antavat myös suuntaa seulontatehokkuuteen vaikuttavien tekijöiden vaikutussuhteista, joita voisi myös tutkia jatkossa tarkemmin.