Koneohjausjärjestelmien ja mittalaitteiden käyttöönotto
Kola, Ville (2018)
Kola, Ville
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060111789
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060111789
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja perehtyä infrarakentamisen kohteessa työmaalla käytettävään mittaustekniikkaan, mittalaitteisiin, koneohjausjärjestelmiin ja tietomallintami-seen. Työssä yhtenä lähtökohtana oli myös tehdä käytännön tarkasteluja ja vertailuja suo-rittamalla mittauksia työmaalla.
Työn teoriaosuudessa käsiteltiin mittauksiin liittyvää ohjeistusta, mittalaitteita ja ohjelmistoja. Käytännön mittaukset suoritettiin oikeassa työmaaympäristössä kunnallistekniikan saneerauskohteessa. Tarkasteltujen mittaustapojen tarkkuuksia vertailtiin keskenään ja tuloksia verrattiin myös suunnitelmiin. Tulokset on esitetty opinnäytetyön liitteissä Excel-taulukoiden muodossa. Käyttäjien kokemukset ohjelmistoista ja järjestelmistä selvitettiin haastatteluilla.
Koneohjausjärjestelmän käyttöönotto suoritettiin kadun saneerauskohteessa. Käyttöönotossa tuotettiin suunnitelma-aineistosta koneohjausjärjestelmälle käyttökelpoinen 3D-koneohjausmalli. Tilaajan toimittamien lähtöpisteiden avulla työmaalle muodostettiin koneohjaukselle sopiva toimintaympäristö sekä selvitettiin järjestelmien ja mittalaitteiden toimivuus satelliittipaikannuksessa.
Mittaustuloksista saatiin tietoa minkälaisiin tarkkuuksiin erilaisilla mittalaitteilla ja järjestelmillä päästään. Työmaan työnjohdolla käytössä olleilla mittauslaitteilla suoritetut mittaukset saavuttivat tarkkuuksiltaan InfraRYL:n ohjeistusten mukaiset toleranssirajat. Koneoh-jausjärjestelmien tarkkuuksien tutkintaa suoritettiin toteumamittauksien muodossa eri pisteistä.
Opinnäytetyön tuloksena voidaan todeta, että koneohjausjärjestelmien ja mittalaitteiden tarkkuuksissa on eroja, jotka johtuvat lähinnä mittaustarkkuuksiin liittyvistä seikoista, ku-ten satelliittien määrien vaihtelusta, sääolosuhteiden muutoksista ja muista satelliittipai-kannukseen häiriötä aiheuttavista tekijöistä.
Työn teoriaosuudessa käsiteltiin mittauksiin liittyvää ohjeistusta, mittalaitteita ja ohjelmistoja. Käytännön mittaukset suoritettiin oikeassa työmaaympäristössä kunnallistekniikan saneerauskohteessa. Tarkasteltujen mittaustapojen tarkkuuksia vertailtiin keskenään ja tuloksia verrattiin myös suunnitelmiin. Tulokset on esitetty opinnäytetyön liitteissä Excel-taulukoiden muodossa. Käyttäjien kokemukset ohjelmistoista ja järjestelmistä selvitettiin haastatteluilla.
Koneohjausjärjestelmän käyttöönotto suoritettiin kadun saneerauskohteessa. Käyttöönotossa tuotettiin suunnitelma-aineistosta koneohjausjärjestelmälle käyttökelpoinen 3D-koneohjausmalli. Tilaajan toimittamien lähtöpisteiden avulla työmaalle muodostettiin koneohjaukselle sopiva toimintaympäristö sekä selvitettiin järjestelmien ja mittalaitteiden toimivuus satelliittipaikannuksessa.
Mittaustuloksista saatiin tietoa minkälaisiin tarkkuuksiin erilaisilla mittalaitteilla ja järjestelmillä päästään. Työmaan työnjohdolla käytössä olleilla mittauslaitteilla suoritetut mittaukset saavuttivat tarkkuuksiltaan InfraRYL:n ohjeistusten mukaiset toleranssirajat. Koneoh-jausjärjestelmien tarkkuuksien tutkintaa suoritettiin toteumamittauksien muodossa eri pisteistä.
Opinnäytetyön tuloksena voidaan todeta, että koneohjausjärjestelmien ja mittalaitteiden tarkkuuksissa on eroja, jotka johtuvat lähinnä mittaustarkkuuksiin liittyvistä seikoista, ku-ten satelliittien määrien vaihtelusta, sääolosuhteiden muutoksista ja muista satelliittipai-kannukseen häiriötä aiheuttavista tekijöistä.