Omaisensa kadottaneen psykososiaalisen tuen tarve : kirjallisuuskatsaus
Mikkola, Heta; Micklin, Sini (2018)
Mikkola, Heta
Micklin, Sini
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053111487
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053111487
Tiivistelmä
Läheisen ihmisen katoaminen saattaa omaiset jatkuvan ahdistuksen ja epätoivon tunnemyrskyn valtaan. Omaiset voivat odottaa jopa vuosia saadakseen pitävää tietoa kadonneesta. Tilanne voi johtaa yksilön kokemaan vaikeaan ahdistuneisuuteen, masennukseen, sosiaalisiin konflikteihin ja henkiseen loppuun palamiseen. Epätietoisuuden kokemus tuottaa omaiselle vakavaa henkistä kärsimystä ja jättää ihmiseen pysyvät jäljet.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, minkälaista psykososiaalista tukea omaisensa kadottanut tarvitsee. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineistonhaku toteutettiin sähköisten tiedonhakukantojen avulla, joihin lukeutuivat Cinahl, Pubmed, Medline ja Medic. Käytetyt hakusanat olivat missing person, ambiguous loss, psychosocial, kadonnut, omainen ja psykososiaalinen. Lopulliseen aineistoon valikoitui kuusi tähän kirjallisuuskatsaukseen soveltuvaa tutkimusartikkelia. Tutkimuksiin syvennyttiin perusteellisesti, minkä jälkeen sisältö analysoitiin teemoittelu-menetelmää hyödyntäen.
Keskeisimmiksi teemoiksi aineistosta nousivat omaisensa kadottaneen psyykkiset ongelmat ja niistä johtuva tuen tarve, positiivisen ajattelun tukeminen osana sopeutumisprosessia, tukiverkostosta saatava tuen tarve sekä mahdollisuus ammattilaisen tarjoamaan tukeen. Epäselvän menetyksen kokeneelle on tärkeää olla eri ammattiryhmien, kuten mielenterveystyöntekijän, sosiaalityöntekijän ja poliisin, tarjoamaa apua saatavilla. Menetyksen kokenut tarvitsee kokonaisvaltaista, psykososiaalista tukea tunteiden heittelyn, pitkittyneen surun, masennuksen sekä posttraumaattisen stressin käsittelyssä. Etenkin myönteisen ajattelutavan tukeminen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen kannustaminen ovat merkittäviä tekijöitä, jotka edistävät sopeutumisprosessia. Myös läheisten tiivis läsnäolo ja vertaistuen saatavuus auttavat omaisensa kadottanutta surun käsittelyssä.
Tulevaisuudessa yksi mahdollisista tutkimushaasteista olisi selvittää sitä, minkälaisia kokemuksia pakolaiset ovat kohdanneet epäselvään menetykseen liittyen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, minkälaista psykososiaalista tukea omaisensa kadottanut tarvitsee. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineistonhaku toteutettiin sähköisten tiedonhakukantojen avulla, joihin lukeutuivat Cinahl, Pubmed, Medline ja Medic. Käytetyt hakusanat olivat missing person, ambiguous loss, psychosocial, kadonnut, omainen ja psykososiaalinen. Lopulliseen aineistoon valikoitui kuusi tähän kirjallisuuskatsaukseen soveltuvaa tutkimusartikkelia. Tutkimuksiin syvennyttiin perusteellisesti, minkä jälkeen sisältö analysoitiin teemoittelu-menetelmää hyödyntäen.
Keskeisimmiksi teemoiksi aineistosta nousivat omaisensa kadottaneen psyykkiset ongelmat ja niistä johtuva tuen tarve, positiivisen ajattelun tukeminen osana sopeutumisprosessia, tukiverkostosta saatava tuen tarve sekä mahdollisuus ammattilaisen tarjoamaan tukeen. Epäselvän menetyksen kokeneelle on tärkeää olla eri ammattiryhmien, kuten mielenterveystyöntekijän, sosiaalityöntekijän ja poliisin, tarjoamaa apua saatavilla. Menetyksen kokenut tarvitsee kokonaisvaltaista, psykososiaalista tukea tunteiden heittelyn, pitkittyneen surun, masennuksen sekä posttraumaattisen stressin käsittelyssä. Etenkin myönteisen ajattelutavan tukeminen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen kannustaminen ovat merkittäviä tekijöitä, jotka edistävät sopeutumisprosessia. Myös läheisten tiivis läsnäolo ja vertaistuen saatavuus auttavat omaisensa kadottanutta surun käsittelyssä.
Tulevaisuudessa yksi mahdollisista tutkimushaasteista olisi selvittää sitä, minkälaisia kokemuksia pakolaiset ovat kohdanneet epäselvään menetykseen liittyen.