Haarasenmäen eri-ikäisrakenteisten metsiköiden kasvillisuus Saarijärvellä
Oinonen, Sari (2018)
Oinonen, Sari
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052910898
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052910898
Tiivistelmä
Vuonna 2014 voimaan tulleet metsälain muutokset mahdollistavat eri-ikäisrakennekasvatuksen metsien kasvatusmuotona. Kumminkin eri-ikäisrakenteisiin pyrkivien hakkuiden vaikutuksista kasvillisuuteen on vähemmän tietoa kuin tasaikäisenmetsän kasvatuksen kehittymisestä. Metsää tarkasteltaessa keskitytään useasti puihin ja niiden taimikoihin, vaikka myös muu kasvillisuus kuvastaa kasvupaikan kasvuoloja.
Tarkoitus oli kehittää tarkkailumenetelmä tutkittaville hakkuualueille, tehdä ensimmäinen tarkastelu sekä arvioida tämän hetkistä kasvillisuutta ja siinä mahdollisesti hakkuiden seurauksena tapahtuneita muutoksia. Kasvillisuutta vertailtiin hakattujen ja hakkaamattomien alueiden välillä. Lisäksi tutkimuksessa kerrotaan eri-ikäismetsien kasvatustavasta ja metsäkasvillisuudesta.
Tutkimus tehtiin kahdella Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston havaintometsätilan metsäkuviolla. Kasvillisuutta tutkittiin arvioimalla kasvien tämänhetkistä kasvua ja peitteisyyttä metsäkuviolle tehdyltä kasviruuduilta sekä niiden ympärillä olevilta koealoilta. Pohja- ja kenttäkerroksen kasvillisuuden peitteisyyttä arvioitiin kasviruuduista, kun taas pensas- ja puukerrosta mitattiin koealoilta.
Tutkimuksessa havaittiin, että poimintahakkuukuviolla ei ole vielä selvää eroa hakatun ja hakkaamattoman alueen kasvillisuuden välillä. Pienaukkohakkuukuviolla oli selvää eroa hakatun ja hakkaamattomien alueiden välillä niin kasvillisuuden määrässä kuin kunnossakin. Kummallakin metsäkuviolla kasvillisuus oli pääasiassa metsätyypille tavanomaista. Tarkempia tuloksia kasvillisuuden kehittymisestä saadaan kun tutkimuksia jatketaan tulevina vuosina ja uusia tuloksia vertaillaan aiempiin tuloksiin.
Tarkoitus oli kehittää tarkkailumenetelmä tutkittaville hakkuualueille, tehdä ensimmäinen tarkastelu sekä arvioida tämän hetkistä kasvillisuutta ja siinä mahdollisesti hakkuiden seurauksena tapahtuneita muutoksia. Kasvillisuutta vertailtiin hakattujen ja hakkaamattomien alueiden välillä. Lisäksi tutkimuksessa kerrotaan eri-ikäismetsien kasvatustavasta ja metsäkasvillisuudesta.
Tutkimus tehtiin kahdella Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston havaintometsätilan metsäkuviolla. Kasvillisuutta tutkittiin arvioimalla kasvien tämänhetkistä kasvua ja peitteisyyttä metsäkuviolle tehdyltä kasviruuduilta sekä niiden ympärillä olevilta koealoilta. Pohja- ja kenttäkerroksen kasvillisuuden peitteisyyttä arvioitiin kasviruuduista, kun taas pensas- ja puukerrosta mitattiin koealoilta.
Tutkimuksessa havaittiin, että poimintahakkuukuviolla ei ole vielä selvää eroa hakatun ja hakkaamattoman alueen kasvillisuuden välillä. Pienaukkohakkuukuviolla oli selvää eroa hakatun ja hakkaamattomien alueiden välillä niin kasvillisuuden määrässä kuin kunnossakin. Kummallakin metsäkuviolla kasvillisuus oli pääasiassa metsätyypille tavanomaista. Tarkempia tuloksia kasvillisuuden kehittymisestä saadaan kun tutkimuksia jatketaan tulevina vuosina ja uusia tuloksia vertaillaan aiempiin tuloksiin.