Lietteen levittämisen kehittäminen pienelle lypsykarjatilalle : Kannattavuuslaskurin kehittäminen
Partanen, Antti (2018)
Lataukset:
Partanen, Antti
Savonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060111972
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060111972
Tiivistelmä
Suomessa lantaa tuotetaan vuosittain noin 18 miljoonaa tonnia. Rehujen ravinteista noin 70–100 prosenttia kulkeu-tuu lantaan. Lantaan erittyvät ravintoaineet tulee pyrkiä saamaan peltoon mahdollisimman pienellä hävikillä. Oikeal-la lannan käsittelyllä voidaan optimoida lannasta saatavat hyödyt. Lannan levitystä pitää tarkastella kokonaisuutena, jossa kuormaus, kuljetus ja levitys muodostavat ketjun. Tämän ketjun kapasiteetti ja toimivuus riippuvat kaikkien osien mitoituksesta sekä yhteensopivuudesta. Lannan levityksen sujuvuuteen vaikuttavat myös talouskeskuksen sisäiset ja peltojen väliset liikennejärjestelyt.
Työn tavoitteena oli auttaa viljelijää lietekaluston valinnassa siten, että siitä tulisi nykyistä edullisempaa ja ajallisesti tehokkaampaa. Maidon hinnan ollessa alhainen on tärkeää, että maataloudessa tehdään valintoja, jotka kannattavuudeltaan ovat parhaita tilalle. Kaikilla tiloilla ei välttämättä ole ajateltu, kuinka paljon lietteen levitykseen käytetään aikaa. Harva tilallinen antaa omalle työlleen tuntihintaa, jolla voidaan laskea säästöt ajankäytössä. Tilalliset yleensä levittävät lietteen aina itse, koska urakoitsija ei pääse välttämättä levittämään haluttuun aikaan.
Tutkimusmenetelmänä on toiminnallinen opinnäyte- ja kehittämistyö, jossa tuotetaan Levityskehitys-laskuri, jolla pystytään vertaamaan nykyistä kalustoa, uutta tai käytettyä kalustoa ja urakointia. Tässä työssä kohdetilan tietoja, mutta laskuria voi käyttää kuka tahansa täyttämällä laskurin omilla tiedoillaan, jolloin saa tulokset omasta tilastaan. Tällä tavalla kukin tila voi katsoa, mikä vaihtoehto voisi olla hyvä heille.
Levityskehitys-laskuria testaa yhden robotin lypsykarjatila. Tilalla on noin 150 hehtaaria peltoa, mutta lietettä levitetään vain 95 hehtaarille. Tila on miettinyt vaihtoa isompaan ja modernimpaan lietevaunuun. Ajallisuuskustannus on kiinnostanut myös tilaa.
Laskuria olisi hyvä kehittää niin, että laskuri kertoisi ns. kipupisteen, jossa laskuri näyttäisi missä vaiheessa on kan-nattavaa ulkoistaa lietteen levitys verrattuna siihen, että itse levittäisi lietteet. Olisi hyvä, jos laskuri ottaisi mahdollisen uuden traktorin hankinnan huomioon. Laskuria voisi kehittää myös eteenpäin siten, että laskuri näyttäisi paremmin, kannattaako työnteko itse ajallisesti tai rahallisesti vai onko kannattavampaa käyttää ulkopuolista työvoimaa. Laskurissa voisi ottaa levityksen ajonopeuden huomioon, jolloin aikakustannus olisi tarkempikin. Olisi hyvä, jos laskurissa jotenkin voisi ottaa huomioon renkaiden pintapaineen vaikutuksen satotasoihin ja ravinteiden kiertoon.
Työn tavoitteena oli auttaa viljelijää lietekaluston valinnassa siten, että siitä tulisi nykyistä edullisempaa ja ajallisesti tehokkaampaa. Maidon hinnan ollessa alhainen on tärkeää, että maataloudessa tehdään valintoja, jotka kannattavuudeltaan ovat parhaita tilalle. Kaikilla tiloilla ei välttämättä ole ajateltu, kuinka paljon lietteen levitykseen käytetään aikaa. Harva tilallinen antaa omalle työlleen tuntihintaa, jolla voidaan laskea säästöt ajankäytössä. Tilalliset yleensä levittävät lietteen aina itse, koska urakoitsija ei pääse välttämättä levittämään haluttuun aikaan.
Tutkimusmenetelmänä on toiminnallinen opinnäyte- ja kehittämistyö, jossa tuotetaan Levityskehitys-laskuri, jolla pystytään vertaamaan nykyistä kalustoa, uutta tai käytettyä kalustoa ja urakointia. Tässä työssä kohdetilan tietoja, mutta laskuria voi käyttää kuka tahansa täyttämällä laskurin omilla tiedoillaan, jolloin saa tulokset omasta tilastaan. Tällä tavalla kukin tila voi katsoa, mikä vaihtoehto voisi olla hyvä heille.
Levityskehitys-laskuria testaa yhden robotin lypsykarjatila. Tilalla on noin 150 hehtaaria peltoa, mutta lietettä levitetään vain 95 hehtaarille. Tila on miettinyt vaihtoa isompaan ja modernimpaan lietevaunuun. Ajallisuuskustannus on kiinnostanut myös tilaa.
Laskuria olisi hyvä kehittää niin, että laskuri kertoisi ns. kipupisteen, jossa laskuri näyttäisi missä vaiheessa on kan-nattavaa ulkoistaa lietteen levitys verrattuna siihen, että itse levittäisi lietteet. Olisi hyvä, jos laskuri ottaisi mahdollisen uuden traktorin hankinnan huomioon. Laskuria voisi kehittää myös eteenpäin siten, että laskuri näyttäisi paremmin, kannattaako työnteko itse ajallisesti tai rahallisesti vai onko kannattavampaa käyttää ulkopuolista työvoimaa. Laskurissa voisi ottaa levityksen ajonopeuden huomioon, jolloin aikakustannus olisi tarkempikin. Olisi hyvä, jos laskurissa jotenkin voisi ottaa huomioon renkaiden pintapaineen vaikutuksen satotasoihin ja ravinteiden kiertoon.