Putkipostikuljetuksen vaikutus seerumin laktaattidehydrogenaasipitoisuuteen
Hannuksela, Elina; Yli-Karhu, Taru (2018)
Hannuksela, Elina
Yli-Karhu, Taru
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053111679
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053111679
Tiivistelmä
Laktaattidehydrogenaasi (LD) on solujen sytoplasman entsyymi, joka toimii osana maitohappofermentaatiota. Tätä reaktiota tarvitaan, jotta glykolyysiä eli hiilihydraattien pilkkomista ja sitä kautta energian tuottoa voidaan ylläpitää myös hapettomissa olosuhteissa. LD:a on paljon erityisesti lihas- ja punasoluissa sekä trombosyyteissä. Sen mittaamista käytetään diagnoosia varmentavana lisätutkimuksena erityisesti sydäninfarktin ja keuhkoveritulpan kohdalla.
Opinnäytetyön aihe saatiin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kliinisen kemian toimintayksiköstä. Työn tarkoituksena oli tutkia, hajoavatko LD-näytteen punasolut ja trombosyytit putkipostilla lähetettäessä vapauttaen LD:a ja siten nostaen näytteen LD-pitoisuuden virheellisen korkeaksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Seinäjoen keskussairaalassa käytettävän putkipostin soveltuvuutta LD-näytteiden kuljettamiseen. Tutkimus toteutettiin vertaamalla lähetin kuljettamien ja putkipostilla lähetettyjen LD-näytteiden tuloksia ja hemolyysi-indeksejä toisiinsa. Tutkimuksen aineisto kerättiin ottamalla vapaaehtoisista potilaista ja henkilökunnan jäsenistä (n=32) kaksi seerumigeeliputkea, joista toinen kulki lähetin mukana näytteenotosta laboratorioon ja toinen lähetettiin putkipostilla. Molemmista näytteistä määritettiin LD-pitoisuus ja hemolyysi-indeksi. Tuloksia tutkittiin tilastollisen päättelyn keinoin kiinnittämällä erityistä huomiota tulosten keskiarvoihin, -hajontoihin ja korrelaatioihin.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voitiin todeta, että putkipostikuljetuksella ei ole Seinäjoen keskussairaalassa vaikutusta seerumin LD-pitoisuuteen. Sama johtopäätös voitiin tehdä myös näytteen hemolyysi-indeksistä. Vaikka osa tuloksista osoittaa eri tavoin kuljetettujen näytteiden keskiarvojen välille tilastollisesti merkitsevää eroa, ei niiden välillä ole kuitenkaan käytännön kannalta merkittävää eroa, koska näytteiden absoluuttiset keskiarvot ja -hajonnat ovat hyvin lähellä toisiaan.
Työn johtopäätöksenä on, että LD-näytteet voidaan jatkossakin lähettää Seinäjoen keskussairaalassa putkipostikuljetuksena tulosten luotettavuuden ja laadun vaarantumatta. Jatkotutkimusaiheena nousee esiin erityisesti mahdollisesti tulevaisuudessa käytössä olevan yhden putken putkipostin vaikutuksen testaaminen saman tyyppisellä tutkimuksella.
Opinnäytetyön aihe saatiin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kliinisen kemian toimintayksiköstä. Työn tarkoituksena oli tutkia, hajoavatko LD-näytteen punasolut ja trombosyytit putkipostilla lähetettäessä vapauttaen LD:a ja siten nostaen näytteen LD-pitoisuuden virheellisen korkeaksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Seinäjoen keskussairaalassa käytettävän putkipostin soveltuvuutta LD-näytteiden kuljettamiseen. Tutkimus toteutettiin vertaamalla lähetin kuljettamien ja putkipostilla lähetettyjen LD-näytteiden tuloksia ja hemolyysi-indeksejä toisiinsa. Tutkimuksen aineisto kerättiin ottamalla vapaaehtoisista potilaista ja henkilökunnan jäsenistä (n=32) kaksi seerumigeeliputkea, joista toinen kulki lähetin mukana näytteenotosta laboratorioon ja toinen lähetettiin putkipostilla. Molemmista näytteistä määritettiin LD-pitoisuus ja hemolyysi-indeksi. Tuloksia tutkittiin tilastollisen päättelyn keinoin kiinnittämällä erityistä huomiota tulosten keskiarvoihin, -hajontoihin ja korrelaatioihin.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voitiin todeta, että putkipostikuljetuksella ei ole Seinäjoen keskussairaalassa vaikutusta seerumin LD-pitoisuuteen. Sama johtopäätös voitiin tehdä myös näytteen hemolyysi-indeksistä. Vaikka osa tuloksista osoittaa eri tavoin kuljetettujen näytteiden keskiarvojen välille tilastollisesti merkitsevää eroa, ei niiden välillä ole kuitenkaan käytännön kannalta merkittävää eroa, koska näytteiden absoluuttiset keskiarvot ja -hajonnat ovat hyvin lähellä toisiaan.
Työn johtopäätöksenä on, että LD-näytteet voidaan jatkossakin lähettää Seinäjoen keskussairaalassa putkipostikuljetuksena tulosten luotettavuuden ja laadun vaarantumatta. Jatkotutkimusaiheena nousee esiin erityisesti mahdollisesti tulevaisuudessa käytössä olevan yhden putken putkipostin vaikutuksen testaaminen saman tyyppisellä tutkimuksella.