Kadonneiden lähipalvelujen jäljillä : mitä tapahtui pitkäaikaistyöttömän sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluille Salon reuna-alueilla?
Grönfors, Jaana; Lång, Anu (2018)
Grönfors, Jaana
Lång, Anu
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060312134
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060312134
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää pitkäaikaistyöttömien sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalvelujen tarve kuntaliitoksessa Saloon vuonna 2009 liitettyjen kuntien alueella. Liitetyt kunnat ovat Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Suomusjärvi ja Särkisalo. Keskitymme opinnäytetyössä niille alueille, jotka sijaitsevat kauimpana Salon keskustasta.
Opinnäytetyö tehdään toimeksiantona Salon kaupungille, ja työllisyyspalveluiden VOITTO-työllisyyshankkeen Marjut Laaksonen on toiminut opinnäytetyömme ohjaajana. Hankkeen kohderyhmänä ovat pitkäaikaistyöttömät ja muut vaikeasti työllistyvät. Opinnäytetyömme tarkoitus on tuottaa hyödyllistä tietoa Salon kaupungille syrjäseutujen palvelusuunnitteluun.
Lähtökohtana on Salon kuntaliitos, alueen rakennemuutos ja näistä aiheutunut palvelujen keskittäminen Salon keskustaan. Selvitämme mitä sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluita tulisi tuottaa lähellä asiakasta Salon reuna-alueilla pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta. Tuomme myös esiin mitä syrjäytyminen on syrjäseuduilla. Kerromme myös Salon kaupungin erilaisista työllisyyspalveluista.
Tutkimus on laadullinen ja tutkimusmenetelmänä käytimme puolistrukturoitua haastattelua. Haastattelimme kuutta pitkäaikaistyötöntä, jotka asuvat Kiikalassa, Kuusjoella, Perniössä, Perttelissä ja Särkisalossa. Tavoitteenamme oli saada haastateltavia kaikista kauimpana sijaitsevista alueista, mutta useista kontakteista huolimatta, haastateltavien saaminen oli haastavaa. Suurin osa haastateltavista käy useamman kerran viikossa Salon keskusta-alueella työtoiminnassa, joten heille asiointi on helpompaa. Tutkimustulos olisi voinut olla erilainen, mikäli olisimme tavoittaneet henkilöitä, jotka ovat enemmän lähipalvelujen varassa.
Haastateltavat olivat pääosin tyytyväisiä nykyisiin palveluihin, erityisesti terveyspalveluihin, jotka ovat säilyneet kuntaliitoksesta huolimatta. Suurin muutos koskee sosiaalipalveluita, jotka ovat nyt keskittyneet Salon keskustaan. Sosiaalipalveluista tulisi myös tiedottaa nykyistä paremmin. Lisäksi huonot julkisen liikenteen yhteydet tulivat haastatteluissa selvästi esille. Sähköiset palvelut puolestaan koettiin hyödyllisiksi niille, jotka osaavat ja pääsevät niitä käyttämään. Näistä Skype-verkkopuhelut mainittiin puhelinta henkilökohtaisemmaksi yhteydenpitovälineeksi. Syrjäseuduille kaivataan jalkautuvia, matalan kynnyksen palveluita, esimerkiksi kiertävää bussia, joka toisi moniammatillisia palveluja lähemmäksi asiakasta.
Opinnäytetyö tehdään toimeksiantona Salon kaupungille, ja työllisyyspalveluiden VOITTO-työllisyyshankkeen Marjut Laaksonen on toiminut opinnäytetyömme ohjaajana. Hankkeen kohderyhmänä ovat pitkäaikaistyöttömät ja muut vaikeasti työllistyvät. Opinnäytetyömme tarkoitus on tuottaa hyödyllistä tietoa Salon kaupungille syrjäseutujen palvelusuunnitteluun.
Lähtökohtana on Salon kuntaliitos, alueen rakennemuutos ja näistä aiheutunut palvelujen keskittäminen Salon keskustaan. Selvitämme mitä sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluita tulisi tuottaa lähellä asiakasta Salon reuna-alueilla pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta. Tuomme myös esiin mitä syrjäytyminen on syrjäseuduilla. Kerromme myös Salon kaupungin erilaisista työllisyyspalveluista.
Tutkimus on laadullinen ja tutkimusmenetelmänä käytimme puolistrukturoitua haastattelua. Haastattelimme kuutta pitkäaikaistyötöntä, jotka asuvat Kiikalassa, Kuusjoella, Perniössä, Perttelissä ja Särkisalossa. Tavoitteenamme oli saada haastateltavia kaikista kauimpana sijaitsevista alueista, mutta useista kontakteista huolimatta, haastateltavien saaminen oli haastavaa. Suurin osa haastateltavista käy useamman kerran viikossa Salon keskusta-alueella työtoiminnassa, joten heille asiointi on helpompaa. Tutkimustulos olisi voinut olla erilainen, mikäli olisimme tavoittaneet henkilöitä, jotka ovat enemmän lähipalvelujen varassa.
Haastateltavat olivat pääosin tyytyväisiä nykyisiin palveluihin, erityisesti terveyspalveluihin, jotka ovat säilyneet kuntaliitoksesta huolimatta. Suurin muutos koskee sosiaalipalveluita, jotka ovat nyt keskittyneet Salon keskustaan. Sosiaalipalveluista tulisi myös tiedottaa nykyistä paremmin. Lisäksi huonot julkisen liikenteen yhteydet tulivat haastatteluissa selvästi esille. Sähköiset palvelut puolestaan koettiin hyödyllisiksi niille, jotka osaavat ja pääsevät niitä käyttämään. Näistä Skype-verkkopuhelut mainittiin puhelinta henkilökohtaisemmaksi yhteydenpitovälineeksi. Syrjäseuduille kaivataan jalkautuvia, matalan kynnyksen palveluita, esimerkiksi kiertävää bussia, joka toisi moniammatillisia palveluja lähemmäksi asiakasta.