Hur ser testningen av polisernas fysiska arbetsförmåga egentligen ut? : en temaintervjubaserad studie med synvinklar från tre olika yrken
Rehula, Lena (2018)
Rehula, Lena
Poliisiammattikorkeakoulu
2018
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060412264
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060412264
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on ollut ottaa selvää eri aloilla työskentelevien henkilöiden mielipiteitä poliisin fyysisen työkunnon testauksesta. Opinnäytetyöhön on haastateltu poliiseja sekä liikunta-alan ammattilaisia.
Keskeiset tutkintakysymykset ovat koskeneet fyysisen työkunnon testauksen tavoitteita, testien tarkoituksenmukaisuutta, mitä mieltä haastateltavat ovat vaikeammista testeistä sekä siitä, miten jatketaan, jos poliisi saa hylätyn tuloksen testeistä.
Suurin osa tutkintamateriaalista on Internetistä, mutta osa on kirjallisuudesta. Olen käyttänyt kvalitatiivista tutkimusmenetelmää teemahaastattelun muodossa. Haastattelin kahta poliisia, yhtä henkilökohtaista kuntovalmentajaa, sekä henkilöä, joka työskentelee liikunnan parissa Poliisiammattikorkeakoulussa. Materiaalin analysointiin olen käyttänyt hermeneutiikkaa ja hermeneutista spiraalia hyväkseni.
Kirjoitetun aineiston ja haastatteluiden analysoinnin jälkeen, jaoin haastattelu tulokseni teemoihin. Tutkimuksen tulos sisältää lainauksia haastatteluista, ja lainaukset on tuettu teorialla.
Tutkimuksen tulos osoittaa että suurin osa haastateltavista haluaisi monipuolistaa testejä. Yksi haastateltu oli sitä mieltä, että testit olivat haastavat. Vaikuttaa siltä, etteivät poliisit saa tarpeeksi tietoa miksi mikäkin osa-alue testeistä on valittu työkunnon testaukseen. Osa haastateltavista kyseenalaisti Smartum liikuntaedun poistumista, ja miksi nykyään pelkästään fyysisen työkunnon testaus on ainut asia, jonka pitäisi motivoida poliiseja liikkumaan.
Keskeiset tutkintakysymykset ovat koskeneet fyysisen työkunnon testauksen tavoitteita, testien tarkoituksenmukaisuutta, mitä mieltä haastateltavat ovat vaikeammista testeistä sekä siitä, miten jatketaan, jos poliisi saa hylätyn tuloksen testeistä.
Suurin osa tutkintamateriaalista on Internetistä, mutta osa on kirjallisuudesta. Olen käyttänyt kvalitatiivista tutkimusmenetelmää teemahaastattelun muodossa. Haastattelin kahta poliisia, yhtä henkilökohtaista kuntovalmentajaa, sekä henkilöä, joka työskentelee liikunnan parissa Poliisiammattikorkeakoulussa. Materiaalin analysointiin olen käyttänyt hermeneutiikkaa ja hermeneutista spiraalia hyväkseni.
Kirjoitetun aineiston ja haastatteluiden analysoinnin jälkeen, jaoin haastattelu tulokseni teemoihin. Tutkimuksen tulos sisältää lainauksia haastatteluista, ja lainaukset on tuettu teorialla.
Tutkimuksen tulos osoittaa että suurin osa haastateltavista haluaisi monipuolistaa testejä. Yksi haastateltu oli sitä mieltä, että testit olivat haastavat. Vaikuttaa siltä, etteivät poliisit saa tarpeeksi tietoa miksi mikäkin osa-alue testeistä on valittu työkunnon testaukseen. Osa haastateltavista kyseenalaisti Smartum liikuntaedun poistumista, ja miksi nykyään pelkästään fyysisen työkunnon testaus on ainut asia, jonka pitäisi motivoida poliiseja liikkumaan.