Rakennusten ilmatiiviysmittausten kehitys
Maula, Mia (2018)
Maula, Mia
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053011128
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053011128
Tiivistelmä
Tutkimuksen tilaajan toimi Inmeco Oy. Kyseessä on Jyväskyläläinen rakennuskonsulttitoiminnan yritys, jonka liiketoiminnan yksi osa-alue ovat ilmatiiviysmittaukset.
Tavoitteena oli selvittää tutkimuksen tilaajalle, onko heidän tekemissään ilmatiiviysmittauksissa ilmanvuotoluvussa tapahtunut kehitystä ja miten ilmanvuotokohdat ovat kehittyneet 2010-luvulta tähän päivään. Etenkin pientalojen suhteen haluttiin tehdä vertailua tilaajan kanssa yhteistyötä tekevien yrityksien välillä. Haluttiin myös selvittää ilmanvuotoluvun erot eri rakennetyyppien välillä ja tarkastella elementtirakentamisen ja paikalla rakennetun rakennuksen eroavaisuuksia. Lisäksi kaikkien rakennustyyppien kohdalla selvitettiin ilmanvuotokohtien vertailua ja tutkittiin, ovatko vuotokohdat muuttuneet tai kehittyneet vuosien varrella.
Tutkimus aloitettiin perehtymällä rakentamismääräyksiin, rakennusfysikaalisiin ilmiöihin, ilmatiiviydenmittauksen perusteisiin sekä rakennusvaipan ilmavuotokohtien paikannusmenetelmiin. Tutkimuksessa keskeisenä asiana oli myös perehtyä rakennusten energiatehokkuuteen ja sisäilmastoon. Tutkimusta varten kerättiin tietoa tutkimuksen tilaajan tekemistä ilmatiiviysraporteista. Tutkimuksessa käytettäviä raportteja oli yhteensä 72, käsittäen 45 omakotitaloa, 17 kerrostaloa ja 10 rivitaloa. Kaikki tutkimuksessa olevat raportit käytiin läpi ja niistä koottiin Excel-taulukko, johon syötettiin halutut tiedot rakennuksista. Tämän jälkeen taulukoista muotoiltiin kaavioita, joista pystyttiin helposti analysoimaan rakennusten ilmanvuotolukuja.
Tutkimuksen tuloksena havainnoitiin, että kehitystä on tapahtunut kaikilla rakennustyypeillä. Rakentamistavalla ja rakennuksen toteuttavalla yrityksellä on suuri merkitys rakennusten ilmatiiviyden kannalta.
Tavoitteena oli selvittää tutkimuksen tilaajalle, onko heidän tekemissään ilmatiiviysmittauksissa ilmanvuotoluvussa tapahtunut kehitystä ja miten ilmanvuotokohdat ovat kehittyneet 2010-luvulta tähän päivään. Etenkin pientalojen suhteen haluttiin tehdä vertailua tilaajan kanssa yhteistyötä tekevien yrityksien välillä. Haluttiin myös selvittää ilmanvuotoluvun erot eri rakennetyyppien välillä ja tarkastella elementtirakentamisen ja paikalla rakennetun rakennuksen eroavaisuuksia. Lisäksi kaikkien rakennustyyppien kohdalla selvitettiin ilmanvuotokohtien vertailua ja tutkittiin, ovatko vuotokohdat muuttuneet tai kehittyneet vuosien varrella.
Tutkimus aloitettiin perehtymällä rakentamismääräyksiin, rakennusfysikaalisiin ilmiöihin, ilmatiiviydenmittauksen perusteisiin sekä rakennusvaipan ilmavuotokohtien paikannusmenetelmiin. Tutkimuksessa keskeisenä asiana oli myös perehtyä rakennusten energiatehokkuuteen ja sisäilmastoon. Tutkimusta varten kerättiin tietoa tutkimuksen tilaajan tekemistä ilmatiiviysraporteista. Tutkimuksessa käytettäviä raportteja oli yhteensä 72, käsittäen 45 omakotitaloa, 17 kerrostaloa ja 10 rivitaloa. Kaikki tutkimuksessa olevat raportit käytiin läpi ja niistä koottiin Excel-taulukko, johon syötettiin halutut tiedot rakennuksista. Tämän jälkeen taulukoista muotoiltiin kaavioita, joista pystyttiin helposti analysoimaan rakennusten ilmanvuotolukuja.
Tutkimuksen tuloksena havainnoitiin, että kehitystä on tapahtunut kaikilla rakennustyypeillä. Rakentamistavalla ja rakennuksen toteuttavalla yrityksellä on suuri merkitys rakennusten ilmatiiviyden kannalta.