Vesiliikuntakeskuksen vedenkäsittelyjärjestelmien vedenkäytön selvitys
Honkanen, Markku (2018)
Honkanen, Markku
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060212087
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060212087
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin vesiliikuntakeskuksen vedenkäsittelyjärjestelmien veden käyttö kahdeksan kuukauden ajalta. Tarvittavat tiedot selvitykseen saatiin pääasiassa kohteen kiinteistöautomaatiosta. Lisäksi allashalleissa suoritettiin ilman olosuhdemittauksia veden haihtumisen arvioimiseksi uima-altaista sekä tehtiin vedenkäsittelyjärjestelmiin tulevien- ja poistuvien uima-allasvesien määrämittauksia.
Työssä tietolähteenä käytettiin LVI-kortistoa, Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 315/2002 soveltamisopasta sekä muuta vedenkäsittelykirjallisuutta.
Suuren laskutoimitusmäärän vuoksi laskentaan ja tulosten yhdistämiseen käytettiin Excel-taulukkolaskentaohjelmaa.
Raportissa esitetään tulokset vedenkäsittelyryhmittäin, lisäksi verrattiin veden häviöiden suhdetta järjestelmiin tulevan veden määrään. Laskennassa ja selvitystyössä olleista epävarmuustekijöistä huolimatta selvitys onnistui hyvin.
Raportista saatujen tulosten perusteella on tarkoitus myöhemmin hallita paremmin veden häviöitä vedenkäsittelyjärjestelmistä ja optimoida korvausveden käyttöä. Projektin toisessa osassa on tarkoitus kehittää kiinteistöautomaatioon järjestelmä, josta saadaan enemmän ajantasaista tietoa korvausveden määristä ja uima-allasvesiin tulevasta rasituksesta. Tulevassa projektissa on syytä pohtia ja arvioida korvausvesimäärän vähentämisen vaikutusta uima-allasvesien laatuun
Työssä tietolähteenä käytettiin LVI-kortistoa, Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 315/2002 soveltamisopasta sekä muuta vedenkäsittelykirjallisuutta.
Suuren laskutoimitusmäärän vuoksi laskentaan ja tulosten yhdistämiseen käytettiin Excel-taulukkolaskentaohjelmaa.
Raportissa esitetään tulokset vedenkäsittelyryhmittäin, lisäksi verrattiin veden häviöiden suhdetta järjestelmiin tulevan veden määrään. Laskennassa ja selvitystyössä olleista epävarmuustekijöistä huolimatta selvitys onnistui hyvin.
Raportista saatujen tulosten perusteella on tarkoitus myöhemmin hallita paremmin veden häviöitä vedenkäsittelyjärjestelmistä ja optimoida korvausveden käyttöä. Projektin toisessa osassa on tarkoitus kehittää kiinteistöautomaatioon järjestelmä, josta saadaan enemmän ajantasaista tietoa korvausveden määristä ja uima-allasvesiin tulevasta rasituksesta. Tulevassa projektissa on syytä pohtia ja arvioida korvausvesimäärän vähentämisen vaikutusta uima-allasvesien laatuun