Koeajolaitteiden huoltosuunnittelu ja kriittisyysanalyysi
Lyytikkä, Mikael (2018)
Lyytikkä, Mikael
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2018
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805239801
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805239801
Tiivistelmä
Opinnäytetyön kohteena oli traktoritehtaan kokoonpanolinjan päässä oleva erillinen koe-ajohuone. Koeajohuone sisältää traktorin lopputestaukseen vaadittavat laitteet. Työn tavoitteena oli tehdä traktorin lopputestaukseen käytettäville laitteille huoltosuunnitelmat sekä kriittisyysanalyysi liittyen laitteiden varaosiin. Lisäksi tavoitteena oli liittää huoltosuunnitelmat kunnossapidon toiminnanohjausjärjestelmä Arrow Noviin.
Huoltosuunnitelma toteutettiin keräämällä tietoja laitteiden toiminnoista sekä dokumenttien avulla saaduista tiedoista. Haastatteluja tehtiin kunnossapitohenkilöstölle ja laitteiden käyttäjille. Haastatteluista saatiin kokemuskeskeistä tietoa käyttöön. Huoltosuunnitelmien teossa käytettiin lisäksi apuna kokemuskeskeistä kunnossapidon työkalua, ECM-analyysiä. Tutkimusmenetelmänä hyödynnettiin kvalitatiivista menetelmää.
Kriittisyysanalyysi tehtiin koeajohuoneen laiteiden kriittisyyden määrittämiseen tuotannon kannalta. Apuna käytettiin PSK 6800-standardi, kriittisyysluokittelu teollisuudessa. Lisäksi tehtiin laitteiden varaosille kriittisyysluokittelu vika- ja vaikutusanalyysin mukaisesti.
Lopputuloksena saatiin tehtyä kaikille koeajohuoneen laitteille viralliset huoltosuunnitel-mat. Huoltosuunnitelmat saatiin liitettyä kunnossapidon toiminnanohjausjärjestelmään Arrow Noviin. Laitteille ja varaosille saatiin toteutettua kriittisyysanalyysi.
Opinnäytetyön tehdyn tuloksen myötä yritys sai valmiit huoltosuunnitelmat käyttöönsä ja huoltosuunnitelmien liittäminen Arrow Noviin varmistaa laitteiden huollettavuuden. Laitteiden käytettävyys ja toimintavarmuus paranevat säännöllisen huollettavuuden myötä.
Huoltosuunnitelma toteutettiin keräämällä tietoja laitteiden toiminnoista sekä dokumenttien avulla saaduista tiedoista. Haastatteluja tehtiin kunnossapitohenkilöstölle ja laitteiden käyttäjille. Haastatteluista saatiin kokemuskeskeistä tietoa käyttöön. Huoltosuunnitelmien teossa käytettiin lisäksi apuna kokemuskeskeistä kunnossapidon työkalua, ECM-analyysiä. Tutkimusmenetelmänä hyödynnettiin kvalitatiivista menetelmää.
Kriittisyysanalyysi tehtiin koeajohuoneen laiteiden kriittisyyden määrittämiseen tuotannon kannalta. Apuna käytettiin PSK 6800-standardi, kriittisyysluokittelu teollisuudessa. Lisäksi tehtiin laitteiden varaosille kriittisyysluokittelu vika- ja vaikutusanalyysin mukaisesti.
Lopputuloksena saatiin tehtyä kaikille koeajohuoneen laitteille viralliset huoltosuunnitel-mat. Huoltosuunnitelmat saatiin liitettyä kunnossapidon toiminnanohjausjärjestelmään Arrow Noviin. Laitteille ja varaosille saatiin toteutettua kriittisyysanalyysi.
Opinnäytetyön tehdyn tuloksen myötä yritys sai valmiit huoltosuunnitelmat käyttöönsä ja huoltosuunnitelmien liittäminen Arrow Noviin varmistaa laitteiden huollettavuuden. Laitteiden käytettävyys ja toimintavarmuus paranevat säännöllisen huollettavuuden myötä.