Säästövakuutukset vuonna 2018
Mäki, Tiia; Reinikainen, Sami (2018)
Mäki, Tiia
Reinikainen, Sami
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060412300
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060412300
Tiivistelmä
Tämän tapaustutkimuksen tarkoituksena oli tarjota kokonaisvaltainen tilanneanalyysi säästövakuutuksista vuonna 2018. Tutkimuksessa selvitettiin, ovatko säästövakuutukset edelleen ajantasaisia sijoituskohteita vuoden 2017 perintöverolain muutoksen jälkeen. Tätä tavoitetta lähestyttiin säästövakuutuksen ja suoran rahastosijoituksen välisellä vertailulla. Lisäksi haluttiin selvittää, mikä tekee säästövakuutuksista vaikeita ymmärtää, ja voisiko niiden kulurakenteen esittää selkeämmin asiakkaalle. Tätä varten verrattiin laaja-alaisesti kuuden säästövakuutuksen kulurakenteita ja vakuutusehtoja sekä perehdyttiin yleisesti säästövakuutusten ominaisuuksiin.
Taustatutkimukset sisälsivät sekä määrällisiä, että laadullisia elementtejä. Määrällinen tutkimus oli pääasiassa säästövakuutusten kulurakenteiden analysointia ja vertailua laskennallisesti erilaisissa skenaarioissa. Taustalla olevan laadullisen tutkimuksen päätavoitteena oli saada vastaus tutkimuskysymyksiin määrällisen tutkimuksen tulosten perusteella. Tutkimusaineisto koostui pääasiassa vertailussa mukana olleiden pankkien ja rahoituslaitosten vakuutusehdoista, avaintietoesitteistä ja hinnastoista. Tutkimusaineiston tukena työn viitekehykseen kuului alan kirjallisuutta ja julkishallinnon verkkosivustoja.
Vaikka uusi perintöverolaki on heikentänyt säästövakuutusten asemaa suhteessa muihin sijoitustuotteisiin, ovat ne edelleen kustannustehokas tapa säästää pitkällä aikavälillä. Markkinoilla on kuitenkin hyvin erilaisia säästövakuutuksia, ja monet niistä ovat kulurakenteeltaan vaikeasti hahmotettavia.
Tutkimuksen tulokset pyrittiin esittämään niin, että ne samalla havainnollistaisivat säästövakuutusten välisiä eroja. Tuloksiin tulee kuitenkin suhtauta sopivalla varauksella, eivätkä ne ole riittävän vertailukelpoisia esimerkiksi markkinoinnin perusteiksi. Säästövakuutusta harkitseva voi kuitenkin löytää tutkimuksesta hyödyllistä tietoa siitä, mihin valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota. Raportti voi olla myös mielenkiintoista luettavaa säästövakuutuksien parissa työskentelevälle.
Taustatutkimukset sisälsivät sekä määrällisiä, että laadullisia elementtejä. Määrällinen tutkimus oli pääasiassa säästövakuutusten kulurakenteiden analysointia ja vertailua laskennallisesti erilaisissa skenaarioissa. Taustalla olevan laadullisen tutkimuksen päätavoitteena oli saada vastaus tutkimuskysymyksiin määrällisen tutkimuksen tulosten perusteella. Tutkimusaineisto koostui pääasiassa vertailussa mukana olleiden pankkien ja rahoituslaitosten vakuutusehdoista, avaintietoesitteistä ja hinnastoista. Tutkimusaineiston tukena työn viitekehykseen kuului alan kirjallisuutta ja julkishallinnon verkkosivustoja.
Vaikka uusi perintöverolaki on heikentänyt säästövakuutusten asemaa suhteessa muihin sijoitustuotteisiin, ovat ne edelleen kustannustehokas tapa säästää pitkällä aikavälillä. Markkinoilla on kuitenkin hyvin erilaisia säästövakuutuksia, ja monet niistä ovat kulurakenteeltaan vaikeasti hahmotettavia.
Tutkimuksen tulokset pyrittiin esittämään niin, että ne samalla havainnollistaisivat säästövakuutusten välisiä eroja. Tuloksiin tulee kuitenkin suhtauta sopivalla varauksella, eivätkä ne ole riittävän vertailukelpoisia esimerkiksi markkinoinnin perusteiksi. Säästövakuutusta harkitseva voi kuitenkin löytää tutkimuksesta hyödyllistä tietoa siitä, mihin valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota. Raportti voi olla myös mielenkiintoista luettavaa säästövakuutuksien parissa työskentelevälle.