Raskaana oleva turvapaikanhakija äitiyshuollon asiakkaana : Terveydenhoitajaopiskelijoiden kokemuksia
Vaarnamo, Varpu (2018)
Vaarnamo, Varpu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060312135
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060312135
Tiivistelmä
Osa Suomeen tulevista maahanmuuttajista on ns. turvapaikanhakijoita, jotka etsivät kansainvälistä suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Vuonna 2016 vireillä oli 16 175 turvapaikkahakemusta, joista fertiili-ikäisiä 18–34 vuotiaita naisia oli 605 henkilöä ja 35–64 vuotiaita yhteensä 280 henkilöä. Alaikäiset ja raskaana olevat turvapaikanhakijat ovat oikeutettuja samoihin terveyspalveluihin kantaväestön kanssa. Turvapaikanhakijaäitejä ja erityisesti raskaana olevia pidetään yleisesti ns. haavoittuvassa asemassa olevina, jotka tarvitsevat erityissuojelua maassa, josta ovat hakeneet suojelua. Äitiysneuvolatoiminta on ollut uusien kysymysten edessä kohdatessaan maahanmuuttajataustaisia raskaana olevia äitejä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla terveydenhoitajaopiskelijoiden kokemuksia ja tietoja raskaana olevan turvapaikanhakijanaisen hoitotyöstä. Tutkimuksessa haastateltiin neljää terveydenhoitajaopiskelijaa, haastattelut suoritettiin pari- ja yksilöhaastatteluna. Analyysimenetelmänä käytettiin ns. induktiivista sisällönanalyysia, jossa tarkasteltiin tuloksia tutkimuksen tarkoituksen ja kysymyksenasettelun pohjalta tunnistamalla keskeisiä haastattelussa esille tulleita sanoja ja ilmaisuja.
Keskeisiä käsitteitä tässä opinnäytetyössä ovat maahanmuuttoon liitetyt yleiskäsitteet kuten maahanmuuttaja, turvapaikanhakija ja pakolainen. Lisäksi tarkentavia käsitteitä ovat raskaana oleva turvapaikkaa hakeva nainen (asylum seeker pregnant women), kätilö- ja terveydenhoitajakoulutus sekä kulttuuritietoisuus (kulttuurisensitiivisyys). Tulosten perusteella voidaan esittää johtopäätös, että terveydenhoitajaopiskelijat tarvitsevat lisää tietoa turvapaikanhakijoiden taustasta, kulttuurista ja olosuhteista. Näin voidaan paremmin ottaa huomioon heidän erityistarpeensa. Tutkimuksen perusteella maahanmuuttajataustainen asiakas vaatii enemmän aikaa mm. siksi, että kommunikaatio-ongelmat vaikeuttavat asiakkaan hoitoa merkittävästi. Tämä ammattikorkeakoulun neljälle terveydenhoitaja opiskelijalle tehty haastattelututkimus vahvistaa kansainvälisissä tutkimuksissa esille tulleen terveydenhuollon ammattilaisten kouluttamisen tarpeen pakolais- ja turvapaikanhakijataustaisten asiakkaiden kohtaamisessa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla terveydenhoitajaopiskelijoiden kokemuksia ja tietoja raskaana olevan turvapaikanhakijanaisen hoitotyöstä. Tutkimuksessa haastateltiin neljää terveydenhoitajaopiskelijaa, haastattelut suoritettiin pari- ja yksilöhaastatteluna. Analyysimenetelmänä käytettiin ns. induktiivista sisällönanalyysia, jossa tarkasteltiin tuloksia tutkimuksen tarkoituksen ja kysymyksenasettelun pohjalta tunnistamalla keskeisiä haastattelussa esille tulleita sanoja ja ilmaisuja.
Keskeisiä käsitteitä tässä opinnäytetyössä ovat maahanmuuttoon liitetyt yleiskäsitteet kuten maahanmuuttaja, turvapaikanhakija ja pakolainen. Lisäksi tarkentavia käsitteitä ovat raskaana oleva turvapaikkaa hakeva nainen (asylum seeker pregnant women), kätilö- ja terveydenhoitajakoulutus sekä kulttuuritietoisuus (kulttuurisensitiivisyys). Tulosten perusteella voidaan esittää johtopäätös, että terveydenhoitajaopiskelijat tarvitsevat lisää tietoa turvapaikanhakijoiden taustasta, kulttuurista ja olosuhteista. Näin voidaan paremmin ottaa huomioon heidän erityistarpeensa. Tutkimuksen perusteella maahanmuuttajataustainen asiakas vaatii enemmän aikaa mm. siksi, että kommunikaatio-ongelmat vaikeuttavat asiakkaan hoitoa merkittävästi. Tämä ammattikorkeakoulun neljälle terveydenhoitaja opiskelijalle tehty haastattelututkimus vahvistaa kansainvälisissä tutkimuksissa esille tulleen terveydenhuollon ammattilaisten kouluttamisen tarpeen pakolais- ja turvapaikanhakijataustaisten asiakkaiden kohtaamisessa.