Proppkursen : en kvalitativ studie om deltagarnas upplevelse av öppenvårdsrehabiliteringskursen
Eriksson, Caroline; Henriksson, Ulrika (2018)
Eriksson, Caroline
Henriksson, Ulrika
Yrkeshögskolan Novia
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060612787
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060612787
Tiivistelmä
Euroopan unionissa tapahtuu vuosittain liki kaksi miljoonaa sydän ja verisuonitaudeista johtuvaa kuolemaa. Tämän katsotaan aiheuttavan suurta rasitusta terveydenhuoltojärjestelmälle ja valtioiden budjeteille. Sydänliitto ry on laatinut avohoidon kuntoutuskurssin potilaille, jotka ovat sairastaneet sydäninfarktin ja joille on tehty pallolaajennus tai ohitusleikkaus. Kurssi on suomeksi nimeltään TULPPA ja ruotsiksi kurssia kutsutaan nimellä Propp kurssi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia osallistujien kokemuksia tästä kurssista, kurssin tuomia hyötyjä ja sen terveyttä edistäviä vaikutuksia.
Teoreettisina lähtökohtina ovat Prochaskan transteoreettinen malli, joka kuvaa muutoksen vaiheiden merkitystä, kuten elämäntapamuutoksia ja käyttäytymismuutoksia sekä Katie Erikssonin terveysmallia. Vastaajat ovat käyttäneet avoimia kysymyksiä sisältäviä kyselylomakkeita. Tulokset analysoidaan kvalitatiivisella sisältöanalyysillä. Tieteelliset artikkelit käsittelevät aiheita kuten sepelvaltimotaudit, elämäntapamuutokset, terveys, uni ja riskitekijät, kuten tupakointi, liikalihavuus, ruokavalio ja liikunta.
Tutkimus johti neljään eri luokkaan; fyysiseen, kognitiiviseen, sosiaaliseen ja emotionaaliseen hyötyyn. Näistä sosiaalinen tuki oli ilmeisintä. Tieteellinen tausta osoittaa, että liikunnalla on tärkeä rooli sepelvaltimotaudin ennaltaehkäisyssä ja kuntoutuksessa. Tämä tukee ajatusta ennaltaehkäisevän toiminnan järjestämisestä ryhmässä.
Teoreettisina lähtökohtina ovat Prochaskan transteoreettinen malli, joka kuvaa muutoksen vaiheiden merkitystä, kuten elämäntapamuutoksia ja käyttäytymismuutoksia sekä Katie Erikssonin terveysmallia. Vastaajat ovat käyttäneet avoimia kysymyksiä sisältäviä kyselylomakkeita. Tulokset analysoidaan kvalitatiivisella sisältöanalyysillä. Tieteelliset artikkelit käsittelevät aiheita kuten sepelvaltimotaudit, elämäntapamuutokset, terveys, uni ja riskitekijät, kuten tupakointi, liikalihavuus, ruokavalio ja liikunta.
Tutkimus johti neljään eri luokkaan; fyysiseen, kognitiiviseen, sosiaaliseen ja emotionaaliseen hyötyyn. Näistä sosiaalinen tuki oli ilmeisintä. Tieteellinen tausta osoittaa, että liikunnalla on tärkeä rooli sepelvaltimotaudin ennaltaehkäisyssä ja kuntoutuksessa. Tämä tukee ajatusta ennaltaehkäisevän toiminnan järjestämisestä ryhmässä.