Social Media Strategy to Aid Recruitment Process : case: Konecranes
Karppinen, Konsta (2018)
Karppinen, Konsta
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060813243
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060813243
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty Konecranes Finlandille, suomalaiselle teollisuusnostureita ja kunnossapitopalveluita tarjoavalle kansainväliselle yritykselle. Työn tavoitteena oli muodostaa alustava sosiaalisen median strategia rekrytoinnin näkökulmasta. Yritys oli huomannut tarpeen tulla aktiivisemmaksi ja näkyvämmäksi sosiaalisessa mediassa ja tätä kautta tavoittaa myös enemmän työnhakijoita. Työnantajamielikuva oli myös asia, joka ei ollut ollut kenenkään vastuulla hetkeen, joten työn tarkoituksena oli pohtia strategiaa myös tältä kannalta.
Teoreettisessa viitekehyksessä keskityttiin yläaihetasolla rekrytointiin, sosiaaliseen rekrytointiin, erilaisiin sosiaalisen median strategioihin, benchmarkingiin ja tutkimusmenetelmiin. Työn luonteen ja aikataulun johdosta työnantajamielikuva päätettiin jättää kokonaan pois viitekehyksestä, sillä se on omana kokonaisuutenaan jo hyvin suuri.
Työn varsinainen toteutus koostui kahdesta osasta: tutkimushaastatteluista ja benchmarking-osuudesta. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui teemahaastattelu, sillä se mahdollisti monipuolisten ja rehellisten vastausten saamisen pieneltä joukolta. Tutkimusryhmät koostuivat 9:stä Konecranesin esimiehestä ja työntekijästä ja 10:stä opiskelijasta eri aloilta. Konecranesin osalta haastatteluissa oli 8 teemaa: tausta ja nykyinen työnkuva, nykyiset rekrytointimenetelmät, aktiivisuus ja osaamistaso sosiaalisessa mediassa, sosiaalinen media rekrytoinnissa, sosiaalisen media merkitys tulevaisuudessa, ihanteellisten työntekijöiden löytäminen, hankalat kohderyhmät ja opiskelijoiden rekrytointi. Opiskelijoiden haastatteluissa teemoina olivat opinala ja kokemus, työllistyminen, henkilökohtainen sosiaalisen median käyttö, työnhakumenetelmät, sisällön vaikutus sosiaalisessa mediassa, sosiaalisen median tulevaisuus ja työnantajamielikuvan vaikutus. Itse suoritetussa benchmarking-osuudessa verrattiin Konecranesin ja kolmen muun yrityksen sosiaalista mediaa ja kotisivuja.
Keskeisinä tuloksina haastatteluissa nousivat esiin eritoten työnantajamielikuvaan panostaminen, systemaattisuus sosiaalisen median ja sen rekrytointiin soveltamisen suhteen sekä monipuolisen sisällön, organisaation sisäisen yhteistyön ja yleisen osaamisen puute.
Opiskelijahaastatteluissa nousi esille, että sosiaalisen median voima on valtava ja se miten työnantajat siihen panostavat kertoo heistä paljon. He toivoivat näkevänsä enemmän myös rentoa ja kohderyhmään vetoavaa sisältöä. Kehittämisehdotuksiksi yritykselle lukeutui uuden projektin tai opinnäytetyön tekeminen keskittyen työnantajamielikuvaan, uusien kanavien kokeilu ja haltuunotto sekä kohdennettu mainonta, sosiaalisen median tärkeyden huomioiminen jo henkilöstösuunnittelussa sekä sisällön muokkaaminen työnantajamielikuvaa ja yrityksen arvoja promotoivaksi.
Teoreettisessa viitekehyksessä keskityttiin yläaihetasolla rekrytointiin, sosiaaliseen rekrytointiin, erilaisiin sosiaalisen median strategioihin, benchmarkingiin ja tutkimusmenetelmiin. Työn luonteen ja aikataulun johdosta työnantajamielikuva päätettiin jättää kokonaan pois viitekehyksestä, sillä se on omana kokonaisuutenaan jo hyvin suuri.
Työn varsinainen toteutus koostui kahdesta osasta: tutkimushaastatteluista ja benchmarking-osuudesta. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui teemahaastattelu, sillä se mahdollisti monipuolisten ja rehellisten vastausten saamisen pieneltä joukolta. Tutkimusryhmät koostuivat 9:stä Konecranesin esimiehestä ja työntekijästä ja 10:stä opiskelijasta eri aloilta. Konecranesin osalta haastatteluissa oli 8 teemaa: tausta ja nykyinen työnkuva, nykyiset rekrytointimenetelmät, aktiivisuus ja osaamistaso sosiaalisessa mediassa, sosiaalinen media rekrytoinnissa, sosiaalisen media merkitys tulevaisuudessa, ihanteellisten työntekijöiden löytäminen, hankalat kohderyhmät ja opiskelijoiden rekrytointi. Opiskelijoiden haastatteluissa teemoina olivat opinala ja kokemus, työllistyminen, henkilökohtainen sosiaalisen median käyttö, työnhakumenetelmät, sisällön vaikutus sosiaalisessa mediassa, sosiaalisen median tulevaisuus ja työnantajamielikuvan vaikutus. Itse suoritetussa benchmarking-osuudessa verrattiin Konecranesin ja kolmen muun yrityksen sosiaalista mediaa ja kotisivuja.
Keskeisinä tuloksina haastatteluissa nousivat esiin eritoten työnantajamielikuvaan panostaminen, systemaattisuus sosiaalisen median ja sen rekrytointiin soveltamisen suhteen sekä monipuolisen sisällön, organisaation sisäisen yhteistyön ja yleisen osaamisen puute.
Opiskelijahaastatteluissa nousi esille, että sosiaalisen median voima on valtava ja se miten työnantajat siihen panostavat kertoo heistä paljon. He toivoivat näkevänsä enemmän myös rentoa ja kohderyhmään vetoavaa sisältöä. Kehittämisehdotuksiksi yritykselle lukeutui uuden projektin tai opinnäytetyön tekeminen keskittyen työnantajamielikuvaan, uusien kanavien kokeilu ja haltuunotto sekä kohdennettu mainonta, sosiaalisen median tärkeyden huomioiminen jo henkilöstösuunnittelussa sekä sisällön muokkaaminen työnantajamielikuvaa ja yrityksen arvoja promotoivaksi.