Vanhemmat mukaan : vanhempien näkemyksiä opiskelutulkkauksesta
Ruuskanen, Heidi (2010)
Ruuskanen, Heidi
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052310246
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052310246
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää millaista on opiskelutulkkien ja opiskelutulkkia käyttävien ja käyttäneiden lasten vanhempien välinen yhteistyö. Lisäksi opinnäytetyössä kartoitettiin haluavatko vanhemmat tulkin joustavan vaitiolovelvollisuudestaan, mitkä ovat hyviä opiskelutulkkauksen järjestämismuotoja sekä mitä vanhemmat odottivat syksyllä 2010 tapahtuvalta tulkkauspalvelujen muutokselta kunnilta valtiolle. Työ liittyi Opiskelutulkkauksen kehittämishankkeeseen, jonka lopputuotteena tehtiin opiskelutulkki.fi - internet-sivusto. Tämän opinnäytetyön tuloksia lisätään sivustolle. Sivustolle on koottu tietoa opiskelutulkkauksesta.
Aineistonkeruu toteutettiin maaliskuussa 2010 ja haastateltavina oli opiskelutulkkia käyttäneiden ja käyttävien lasten vanhempia. Opinnäytetyö tehtiin laadullisena ja haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Haastateltavina oli kolme vanhempaa, joiden 17 - 22-vuotiaat lapset käyttivät opiskeluissaan viittomakielentulkkia. Haastateltavien lapset opiskelivat toisella asteella. Yhdellä haastateltavien lapsista ei ollut vakituista opiskelutulkkia.
Tutkimustulosten perusteella vanhempien ja tulkkien yhteistyö on vähäistä toisella asteella. Kuitenkin jokaisen perheen ja tulkin pitää etsiä itselleen sopiva yhteistyön muoto ja määrä. Osa vanhemmista toivoi lisää yhteistyötä pienien palavereiden muodossa ja tulkilta lisää aktiivisuutta yhteydenpidossa. Hyvänä opiskelutulkkauksen järjestämismuotona pidettiin tiimityöskentelyä, jossa tulkkeja on 2-4 oppilasta kohden. Syksyllä 2010 tapahtuvalta tulkkauspalveluiden valtiolle siirtymiseltä toivottiin Suomen eri alueiden käytäntöjen yhtenäistämistä ja epätasa-arvoisten tulkkauspäätösten poistumista.
Aineistonkeruu toteutettiin maaliskuussa 2010 ja haastateltavina oli opiskelutulkkia käyttäneiden ja käyttävien lasten vanhempia. Opinnäytetyö tehtiin laadullisena ja haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Haastateltavina oli kolme vanhempaa, joiden 17 - 22-vuotiaat lapset käyttivät opiskeluissaan viittomakielentulkkia. Haastateltavien lapset opiskelivat toisella asteella. Yhdellä haastateltavien lapsista ei ollut vakituista opiskelutulkkia.
Tutkimustulosten perusteella vanhempien ja tulkkien yhteistyö on vähäistä toisella asteella. Kuitenkin jokaisen perheen ja tulkin pitää etsiä itselleen sopiva yhteistyön muoto ja määrä. Osa vanhemmista toivoi lisää yhteistyötä pienien palavereiden muodossa ja tulkilta lisää aktiivisuutta yhteydenpidossa. Hyvänä opiskelutulkkauksen järjestämismuotona pidettiin tiimityöskentelyä, jossa tulkkeja on 2-4 oppilasta kohden. Syksyllä 2010 tapahtuvalta tulkkauspalveluiden valtiolle siirtymiseltä toivottiin Suomen eri alueiden käytäntöjen yhtenäistämistä ja epätasa-arvoisten tulkkauspäätösten poistumista.