Työnjohtajat työhyvinvoinnin portailla : työhönvalmennuskeskuksen työnjohtajien näkemyksiä vaikutusmahdollisuuksistaan asiakkaittensa työhyvinvointiin
Buuri, Seija (2010)
Buuri, Seija
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004297300
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004297300
Tiivistelmä
Seija Buuri. Työnjohtajat työhyvinvoinnin portailla - Työhönvalmennuskeskuksen työnjohtajien näkemyksiä vaikutusmahdollisuuksistaan asiakkaittensa työhyvinvointiin. Helsinki, kevät 2010, 61 s., 4 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki, Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK)
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten työnjohtajat kokivat voivansa vaikuttaa asiakkaittensa työhyvinvointiin. Viitekehyksenä tutkimuksessa käytettiin Päivi Rauramon työhyvinvoinnin portaat -mallia, joka puolestaan perustui Abraham Maslowin tarvehierarkiaan. Opinnäytetyön teemat oli laadittu Työhyvinvoinnin portaat -mallin mukaan.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla neljää työnjohtajaa Espoon työhönvalmennuskeskuksen osastoilla. Haastattelulomake sisälsi avoimia kysymyksiä ja niistä saatu aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällön analyysin avulla.
Aineistosta kävi ilmi, että työnjohtajat kokivat voivansa vaikuttaa monin tavoin asiakkaittensa työhyvinvointiin ja esittelivät erilaisia käytännön toimenpiteitä työhyvinvoinnin parantamiseksi. Joissain tapauksissa työhönvalmennuskeskuksen oman toiminnan luonne oli työhyvinvointia rajaava tekijä. Esimerkiksi työsuhteen pysyvyyttä ei työhönvalmennuskeskuksessa voitu asiakkaalle taata.
Työturvallisuuteen ja työympäristöön oli helppo vaikuttaa jo lain vaatimuksesta, mutta esimiehen omalla persoonalla oli suuri vaikutus hänen mahdollisuuksiinsa tuottaa työhyvinvointia. Esimies näyttää omalla asenteellaan ja toiminnallaan mallia työhön ja työyhteisöön suhtautumisessa. Hän on myös arvojen väittäjä ja erilaisten toimintatapojen opettaja. Opinnäytetyön tuloksissa on nähtävissä, että työnjohtajien omat asenteet, kiinnostukset sekä oman työn arvostus vaikuttavat heidän kokemuksiinsa siitä, miten he kykenivät tuottamaan asiakkaille työhyvinvointia.
Avainsanat: työhyvinvointi, kvalitatiivinen tutkimus, työvalmennus
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki, Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK)
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten työnjohtajat kokivat voivansa vaikuttaa asiakkaittensa työhyvinvointiin. Viitekehyksenä tutkimuksessa käytettiin Päivi Rauramon työhyvinvoinnin portaat -mallia, joka puolestaan perustui Abraham Maslowin tarvehierarkiaan. Opinnäytetyön teemat oli laadittu Työhyvinvoinnin portaat -mallin mukaan.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla neljää työnjohtajaa Espoon työhönvalmennuskeskuksen osastoilla. Haastattelulomake sisälsi avoimia kysymyksiä ja niistä saatu aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällön analyysin avulla.
Aineistosta kävi ilmi, että työnjohtajat kokivat voivansa vaikuttaa monin tavoin asiakkaittensa työhyvinvointiin ja esittelivät erilaisia käytännön toimenpiteitä työhyvinvoinnin parantamiseksi. Joissain tapauksissa työhönvalmennuskeskuksen oman toiminnan luonne oli työhyvinvointia rajaava tekijä. Esimerkiksi työsuhteen pysyvyyttä ei työhönvalmennuskeskuksessa voitu asiakkaalle taata.
Työturvallisuuteen ja työympäristöön oli helppo vaikuttaa jo lain vaatimuksesta, mutta esimiehen omalla persoonalla oli suuri vaikutus hänen mahdollisuuksiinsa tuottaa työhyvinvointia. Esimies näyttää omalla asenteellaan ja toiminnallaan mallia työhön ja työyhteisöön suhtautumisessa. Hän on myös arvojen väittäjä ja erilaisten toimintatapojen opettaja. Opinnäytetyön tuloksissa on nähtävissä, että työnjohtajien omat asenteet, kiinnostukset sekä oman työn arvostus vaikuttavat heidän kokemuksiinsa siitä, miten he kykenivät tuottamaan asiakkaille työhyvinvointia.
Avainsanat: työhyvinvointi, kvalitatiivinen tutkimus, työvalmennus