Ekotehokkuus rakentamisessa
Wondafrash, Benjam (2018)
Wondafrash, Benjam
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061413896
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061413896
Tiivistelmä
Ilmastonmuutoksen torjumiseksi useimmat valtiot ovat sitoutuneet ilmastota-voitteisiin. Tavoitteet koskettavat kaikkia yhteiskunnan aloja, myös rakennusa-laa. Rakennusten energia- ja ekotehokkuuden lisääminen on tehokas tapa il-mastotavoitteiden täyttämiseksi. Opinnäytetyössä tutkittiin ekotehokkuuden yleisimpiä mittareita ja ekotehokkuutta rakennusalalla.
Työssä määriteltiin kestävän kehityksen ja ekotehokkuuden käsitteet sekä esiteltiin lyhyesti käsitteisiin pohjatutuvat kansainväliset sopimukset ja lainsäädäntö. Lisäksi tarkasteltiin kotimaisia tutkimuksia ja selvityksiä ekotehok-kaasta rakennetusta ympäristöstä. Lopuksi työssä luotiin katsaus verkkoartik-kelien pohjalta siihen, millaisin ratkaisuin ilmastotavoitteita ja ekotehokkuutta toteutetaan muun muassa pientalojen, asuinkerrostalojen ja koulurakennusten osalta.
Opinnäytetyössä perehdyttiin kansainvälisiin ekotehokkuuden mittaus- ja sertifi-ointimenetelmiin BREEAMiin ja LEEDiin. Kyseiset menetelmät ovat kansainväli-sesti suosittuja ja niiden käyttö yleistyy myös Suomessa. Ekotehokkuuden mit-tareita voidaan käyttää suunnittelun apuvälineinä, vaikkei tavoiteltaisi sertifikaat-tia. Rakennuksen ekotehokkuuden tarkastelu ulottuu energiatehokkuuden lisäksi terveellisyyteen, turvallisuuteen ja esimerkiksi liikenneratkaisuihin.
Opinnäytetyössä havaittiin, että ekotehokkuuden tarkastelussa on niin paljon huomioitavia näkökohtia, että eri rakennusten vertailu olisi vaikeaa ilman vakioi-tuja mittausmenetelmiä. Kansainväliset ekotehokkuuden mittarit, kuten BREEAM ja LEED, helpottavat rakennushankkeen arviointia ja vaihtoehtoisten ratkaisujen vertailua. Tämän työn avulla voi tutustua ekotehokkuuden sertifioin-timenetelmiin.
Työssä määriteltiin kestävän kehityksen ja ekotehokkuuden käsitteet sekä esiteltiin lyhyesti käsitteisiin pohjatutuvat kansainväliset sopimukset ja lainsäädäntö. Lisäksi tarkasteltiin kotimaisia tutkimuksia ja selvityksiä ekotehok-kaasta rakennetusta ympäristöstä. Lopuksi työssä luotiin katsaus verkkoartik-kelien pohjalta siihen, millaisin ratkaisuin ilmastotavoitteita ja ekotehokkuutta toteutetaan muun muassa pientalojen, asuinkerrostalojen ja koulurakennusten osalta.
Opinnäytetyössä perehdyttiin kansainvälisiin ekotehokkuuden mittaus- ja sertifi-ointimenetelmiin BREEAMiin ja LEEDiin. Kyseiset menetelmät ovat kansainväli-sesti suosittuja ja niiden käyttö yleistyy myös Suomessa. Ekotehokkuuden mit-tareita voidaan käyttää suunnittelun apuvälineinä, vaikkei tavoiteltaisi sertifikaat-tia. Rakennuksen ekotehokkuuden tarkastelu ulottuu energiatehokkuuden lisäksi terveellisyyteen, turvallisuuteen ja esimerkiksi liikenneratkaisuihin.
Opinnäytetyössä havaittiin, että ekotehokkuuden tarkastelussa on niin paljon huomioitavia näkökohtia, että eri rakennusten vertailu olisi vaikeaa ilman vakioi-tuja mittausmenetelmiä. Kansainväliset ekotehokkuuden mittarit, kuten BREEAM ja LEED, helpottavat rakennushankkeen arviointia ja vaihtoehtoisten ratkaisujen vertailua. Tämän työn avulla voi tutustua ekotehokkuuden sertifioin-timenetelmiin.