Käyttäjälähtöisen mobiilisovelluksen suunnittelu palvelumuotoilun keinoin Case: KeikkaGo
Puustinen, Rita; Nousiainen, Hanna (2018)
Puustinen, Rita
Nousiainen, Hanna
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061313755
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061313755
Tiivistelmä
Opinnäytetyön lähtökohtana oli hyödyntää palvelumuotoilua asiakaslähtöisen, elävän musiikin kuluttajille suunnatun mobiilisovelluksen jatkokehityssuunnitelmien laatimisessa. Tutkimuksen avulla selvitettiin kohderyhmän tottumuksia ja tarpeita, sekä kerättiin palautetta sovelluksen beetaversioon jo toteutettujen ominaisuuksien hyödyllisyydestä ja tarpeellisuudesta. Tutkimuksen tavoitteena oli syventää kehitystiimin ymmärrystä sovelluksen kohderyhmästä ja löytää ne ominaisuudet, jotka ratkaisevat kohderyhmän ongelman.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmäisesti ja siinä hyödynnettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tehdyt teemahaastattelut toteutettiin kesän 2017 aikana kahdeksassa (8) eri musiikkitapahtumassa ympäri Suomea. Haastatteluiden kohteena oli näiden musiikkitapahtumien osallistujat. Tulosten perusteella laadittiin verkkokysely, joka kohdennettiin tutkimuksen toisessa vaiheessa elävän musiikin kuluttajille.
Tutkimustulosten perusteella pystyttiin tunnistamaan kaksi (2) motiiveiltaan, tottumuksiltaan ja käyttäytymiseltään toisistaan selkeästi erottuvaa persoonaa: aktiiviset ja satunnaiset elävän musiikin kuluttajat. Vaikka persoonien tarpeet eivät eronneet merkittävästi toisistaan, antoivat ne arvokasta tietoa siitä, mihin suuntaan sovellusta tulee jatkossa kehittää.
Tutkimuksen tuloksia analysoimalla laadittiin sovelluksen jatkokehityssuunnitelma. Mobiilisovelluksen lanseerausvaiheen kannalta tärkeimmiksi kehityskohteiksi valikoituivat ne sovelluksen ominaisuudet, jotka olivat tärkeimpiä potentiaalisimmalle julkaisuvaiheessa sovellusta käyttävälle, eli aktiiviselle persoonalle.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmäisesti ja siinä hyödynnettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tehdyt teemahaastattelut toteutettiin kesän 2017 aikana kahdeksassa (8) eri musiikkitapahtumassa ympäri Suomea. Haastatteluiden kohteena oli näiden musiikkitapahtumien osallistujat. Tulosten perusteella laadittiin verkkokysely, joka kohdennettiin tutkimuksen toisessa vaiheessa elävän musiikin kuluttajille.
Tutkimustulosten perusteella pystyttiin tunnistamaan kaksi (2) motiiveiltaan, tottumuksiltaan ja käyttäytymiseltään toisistaan selkeästi erottuvaa persoonaa: aktiiviset ja satunnaiset elävän musiikin kuluttajat. Vaikka persoonien tarpeet eivät eronneet merkittävästi toisistaan, antoivat ne arvokasta tietoa siitä, mihin suuntaan sovellusta tulee jatkossa kehittää.
Tutkimuksen tuloksia analysoimalla laadittiin sovelluksen jatkokehityssuunnitelma. Mobiilisovelluksen lanseerausvaiheen kannalta tärkeimmiksi kehityskohteiksi valikoituivat ne sovelluksen ominaisuudet, jotka olivat tärkeimpiä potentiaalisimmalle julkaisuvaiheessa sovellusta käyttävälle, eli aktiiviselle persoonalle.