Syöpää sairastavan nuoren tukemiseen käytettyjä menetelmiä : katsaus kirjallisuuteen
Vertanen, Leena; Vainio, Heidi (2018)
Vertanen, Leena
Vainio, Heidi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018062014165
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018062014165
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, millaisia menetelmiä syöpään sairastuneen nuoren tukemiseen on käytetty sekä millaisia tukimenetelmiä syöpään sairastuneet nuoret tarvitsevat hoidon ja kuntoutumisen aikana. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, josta hanke hyötyy sekä vahvistaa hoitohenkilöstön ja tulevien sairaanhoitajien osaamista. Opinnäytetyössä keskityttiin tukimenetelmiin, joista rajattiin sähköiset tukimenetelmät tutkimuksen ulkopuolelle.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin sähköisistä tietokannoista. Aineistoon valittiin 13 kansainvälistä tutkimusta ja aineisto analysoitiin soveltaen induktiivista sisällönanalyysi -menetelmää. Opinnäytetyössä haettiin vastausta seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Millaisia menetelmiä syöpää sairastaneiden nuorten tukemiseen on käytetty? sekä 2. Millaisia tukimenetelmiä syöpää sairastava nuori tarvitsee hoidon ja kuntoutumisen aikana?
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että syöpään sairastuneiden nuorten tukemiseen on käytetty erilaisia menetelmiä. Nuoret olivat saaneet tiedollista-, sosiaalista- ja psykososiaalista tukea sekä käytännön tukipalveluja. Lisäksi nuoret olivat osallistuneet erilaisiin nuorille suunnattuihin ohjelmiin sekä leireille. Tuloksista ilmeni myös, että kaikki nuoret eivät ole saaneet tarvittavaa tukea ja ohjausta hoidon sekä kuntoutumisen aikana. Nuoret kaipasivat tiedollista-, sosiaalista- sekä psykososiaalista tukea. Tietoa kaivattiin liittyen syöpään ja sen hoitoon, ravitsemukseen, liikuntaan sekä hedelmällisyyteen liittyvissä asioissa. Lisäksi tuloksista nousi vahvasti esille vertaistuen tärkeys nuorille syöpäpotilaille sekä nuoret olivat kiinnostuneita erilaisista interventioista ja leireistä.
Syöpään sairastuminen muuttaa nuoren ja hänen läheistensä elämää merkittävästi. Nuoret tarvitsevat paljon tukea, jotta he pystyvät selviytymään ja sopeutumaan muuttuneeseen elämäntilanteeseen. Terveydenhuollossa tulee kartoittaa nuoren ja perheen yksilölliset tuen tarpeet ja kertoa erilaisista tukimenetelmistä sekä ohjata heidät palveluiden piiriin. Riittävän tuen ja ohjauksen avulla voidaan ehkäistä nuoren psykososiaalisia ongelmia tulevaisuudessa. Jatkotutkimusehdotuksemme olisi tutkia suomalaisten nuorten syöpäpotilaiden kokemuksia eri tukimenetelmistä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin sähköisistä tietokannoista. Aineistoon valittiin 13 kansainvälistä tutkimusta ja aineisto analysoitiin soveltaen induktiivista sisällönanalyysi -menetelmää. Opinnäytetyössä haettiin vastausta seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Millaisia menetelmiä syöpää sairastaneiden nuorten tukemiseen on käytetty? sekä 2. Millaisia tukimenetelmiä syöpää sairastava nuori tarvitsee hoidon ja kuntoutumisen aikana?
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että syöpään sairastuneiden nuorten tukemiseen on käytetty erilaisia menetelmiä. Nuoret olivat saaneet tiedollista-, sosiaalista- ja psykososiaalista tukea sekä käytännön tukipalveluja. Lisäksi nuoret olivat osallistuneet erilaisiin nuorille suunnattuihin ohjelmiin sekä leireille. Tuloksista ilmeni myös, että kaikki nuoret eivät ole saaneet tarvittavaa tukea ja ohjausta hoidon sekä kuntoutumisen aikana. Nuoret kaipasivat tiedollista-, sosiaalista- sekä psykososiaalista tukea. Tietoa kaivattiin liittyen syöpään ja sen hoitoon, ravitsemukseen, liikuntaan sekä hedelmällisyyteen liittyvissä asioissa. Lisäksi tuloksista nousi vahvasti esille vertaistuen tärkeys nuorille syöpäpotilaille sekä nuoret olivat kiinnostuneita erilaisista interventioista ja leireistä.
Syöpään sairastuminen muuttaa nuoren ja hänen läheistensä elämää merkittävästi. Nuoret tarvitsevat paljon tukea, jotta he pystyvät selviytymään ja sopeutumaan muuttuneeseen elämäntilanteeseen. Terveydenhuollossa tulee kartoittaa nuoren ja perheen yksilölliset tuen tarpeet ja kertoa erilaisista tukimenetelmistä sekä ohjata heidät palveluiden piiriin. Riittävän tuen ja ohjauksen avulla voidaan ehkäistä nuoren psykososiaalisia ongelmia tulevaisuudessa. Jatkotutkimusehdotuksemme olisi tutkia suomalaisten nuorten syöpäpotilaiden kokemuksia eri tukimenetelmistä.