Human resource management in a fitness center company : Company X
Sorsa, Saara (2018)
Sorsa, Saara
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018062614247
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018062614247
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön pohjana on henkilöstöhallinnollintoon ja sen prosesseihin kohdistuva tutkimus, joka suoritettiin liikunta-alan yrityksessä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa kohdeyrityksen henkilöstöjohtamisen prosessien nykytilanne henkilöstön näkökulmasta. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli saada kuva yrityksen henkilöstön näkemyksestä siihen, miten valitut henkilöstöhallinnon prosessit toimivat ja mitä kehitystarpeita löytyy. Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia toimenpidesuosituksia henkilöstöjohtamisen prosessien kehittämiseksi.
Opinnäytetyö alkaa aiheen esittelyllä ja jatkuu tutkimustavoitteiden kuvaamisella. Kappaleessa kaksi esitellään kirjallisuuskatsauksen avulla teoreettiselta kannalta henkilöstöhallinto ja sen valitut prosessit teoreettiselta kannalta, ja miten ne toteutetaan case-yrityksessä perustuen tekijän omiin havaintoihin. Osiossa tarkastellaan teoreettiselta kannalta hyvän henkilöstöhallinnon ja sen prosessien toimintamalleja. Käsitteiden ymmärtäminen on oleellista ennen kuin voidaan esittää päätelmiä siitä, miten henkilöstöhallinto ja sen prosessit tulisi hoitaa yrityksessä.
Tutkimuksen metodologian kuvaukset esitellään kappaleessa kolme. Kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä valittiin, koska tutkimuspopulaatio oli pieni, mutta tarpeeksi suuri yrityksen kokoon nähden, jotta pystyttiin tekemään yleistyksiä ja muodostamaan käsitys koko yrityksen yhden keskuksen työntekijöiden mielipiteistä henkilöstöhallinnosta ja sen prosesseista. Tutkimustieto kerättiin haastatellen yrityksen työntekijöitä. Haastattelun avulla selvitettiin, josko edellytys ja tavoitteet kohtaavat, ja löytyykö mahdollisia kehitysehdotuksia. Haastattelujen teemoja olivat henkilöstöhallinto ja sen valitut prosessit henkilöstösuunnittelu; rekrytointi; valinta; työntekijöiden orientaatio, koulutus ja kehittäminen; työntekijöiden sitouttaminen; ja työtyytyväisyys. Haastatteluilla saatiin realistinen kuva siitä, miten työntekijät kokevat nykyisen henkilöstöhallinnon.
Kappaleissa neljä ja viisi esitellään tutkimuksen tulokset, havainnot, ja mahdolliset kehittämistarpeet sekä kehitysehdotukset. Tutkimus osoitti, että tärkeimmät kehityskohteet olivat rekrytointi, valinta, ja työntekijöiden kouluttaminen ja osaamisen kehittäminen. Kaikista tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi nousi työntekijöiden kouluttaminen ja osaamisen kehittäminen. Kehittämisehdotukset koostuvat käytännön ehdotuksista henkilöstöhallinnan ja sen prosessien kehittämiseen.
Opinnäytetyö alkaa aiheen esittelyllä ja jatkuu tutkimustavoitteiden kuvaamisella. Kappaleessa kaksi esitellään kirjallisuuskatsauksen avulla teoreettiselta kannalta henkilöstöhallinto ja sen valitut prosessit teoreettiselta kannalta, ja miten ne toteutetaan case-yrityksessä perustuen tekijän omiin havaintoihin. Osiossa tarkastellaan teoreettiselta kannalta hyvän henkilöstöhallinnon ja sen prosessien toimintamalleja. Käsitteiden ymmärtäminen on oleellista ennen kuin voidaan esittää päätelmiä siitä, miten henkilöstöhallinto ja sen prosessit tulisi hoitaa yrityksessä.
Tutkimuksen metodologian kuvaukset esitellään kappaleessa kolme. Kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä valittiin, koska tutkimuspopulaatio oli pieni, mutta tarpeeksi suuri yrityksen kokoon nähden, jotta pystyttiin tekemään yleistyksiä ja muodostamaan käsitys koko yrityksen yhden keskuksen työntekijöiden mielipiteistä henkilöstöhallinnosta ja sen prosesseista. Tutkimustieto kerättiin haastatellen yrityksen työntekijöitä. Haastattelun avulla selvitettiin, josko edellytys ja tavoitteet kohtaavat, ja löytyykö mahdollisia kehitysehdotuksia. Haastattelujen teemoja olivat henkilöstöhallinto ja sen valitut prosessit henkilöstösuunnittelu; rekrytointi; valinta; työntekijöiden orientaatio, koulutus ja kehittäminen; työntekijöiden sitouttaminen; ja työtyytyväisyys. Haastatteluilla saatiin realistinen kuva siitä, miten työntekijät kokevat nykyisen henkilöstöhallinnon.
Kappaleissa neljä ja viisi esitellään tutkimuksen tulokset, havainnot, ja mahdolliset kehittämistarpeet sekä kehitysehdotukset. Tutkimus osoitti, että tärkeimmät kehityskohteet olivat rekrytointi, valinta, ja työntekijöiden kouluttaminen ja osaamisen kehittäminen. Kaikista tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi nousi työntekijöiden kouluttaminen ja osaamisen kehittäminen. Kehittämisehdotukset koostuvat käytännön ehdotuksista henkilöstöhallinnan ja sen prosessien kehittämiseen.