Metsän mieli : tapaustutkimus luonnon hyödyntämisestä mielenterveystyössä
Poikonen, Laura (2018)
Poikonen, Laura
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018080514434
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018080514434
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää aiemmissa tutkimuksissa esiin nousseiden metsän hyvinvointia edistävien psyykkisten, fyysisten ja sosiaalisten tekijöiden hyödyntämistä mielenterveyskuntoutujien parissa tehtävässä työssä. Työ tehtiin yhteistyössä Kiesin ja heidän asiakkaidensa kanssa. Avoin kohtaamispaikka Kiesi on Palveluyhdistys Kaseva ry:n Kaarinan keskustassa sijaitseva kohtaamispaikka, jonka kävijät ovat pääosin mielenterveyskuntoutujia. Opinnäytetyö pyrki tekemään lähimetsän ja sen luonnon Kiesin kävijöille tutuksi, kannustamaan metsään menoon tulevaisuudessa ja tuottamaan kyselyin ja haastatteluin laadullista informaatiota osallistujien metsäkokemuksista hyödynnettäviksi Kiesin tulevassa toiminnassa.
Metsää tehtiin tutuksi tekemällä sinne yhteensä kolme metsäretkeä. Metsäretkien aikana metsään tutustuttiin monipuolisesti erilaisia toiminnallisia harjoituksia hyödyntäen. Kolmen metsäkerran lisäksi tavattiin Kiesin tiloissa ennen intervention alkua ja sen jälkeen. Näinä kertoina tehtiin työn pääasiallinen tiedonkeruu haastatteluin ja kyselyin. Informaatiota kerättiin myös jokaisen metsäkerran jälkeen tehdyin lyhyin haastatteluin.
Metsäkerroille lähtemistä kuvailtiin pääosin helpoksi ja retket onnistuivat tekemään metsää tutummaksi. Ryhmäläiset pitivät metsässä olosta erityisesti silloin kun sinne oli mahdollista lähteä jonkun kanssa yhdessä. Tärkeintä metsässä oli rauhallisuus, puut, kalliot, tuoksut ja kauneus. Metsän vaikutusta kuvailtiin rauhoittavaksi, rentouttavaksi ja hyvää mieltä tuottavaksi. Metsän koettiin tekevän hyvää sekä psyykkisesti, fyysisesti että sosiaalisesti. Metsäretkiä haluttiin tehdä myös tulevaisuudessa. Osa osallistujista oli valmis lähtemään metsään yksin mutta eivät kaikki. Metsäretkiä toivottiin myös osaksi Kiesin toimintaa.
Tuloksista voi päätellä, että metsäretket olivat ryhmäläisille merkityksellisiä ja että heillä on motivaatiota lähteä metsään myös tulevaisuudessa. Työn perusteella näyttää siltä, että metsäretket olisivat hyvä lisä Kiesin toimintaan. Kiesin kautta toteutetut retket hyödyttäisivät erityisesti niitä, joille metsä on vieraampi tai jotka eivät muista syistä halua mennä sinne yksin.
Metsää tehtiin tutuksi tekemällä sinne yhteensä kolme metsäretkeä. Metsäretkien aikana metsään tutustuttiin monipuolisesti erilaisia toiminnallisia harjoituksia hyödyntäen. Kolmen metsäkerran lisäksi tavattiin Kiesin tiloissa ennen intervention alkua ja sen jälkeen. Näinä kertoina tehtiin työn pääasiallinen tiedonkeruu haastatteluin ja kyselyin. Informaatiota kerättiin myös jokaisen metsäkerran jälkeen tehdyin lyhyin haastatteluin.
Metsäkerroille lähtemistä kuvailtiin pääosin helpoksi ja retket onnistuivat tekemään metsää tutummaksi. Ryhmäläiset pitivät metsässä olosta erityisesti silloin kun sinne oli mahdollista lähteä jonkun kanssa yhdessä. Tärkeintä metsässä oli rauhallisuus, puut, kalliot, tuoksut ja kauneus. Metsän vaikutusta kuvailtiin rauhoittavaksi, rentouttavaksi ja hyvää mieltä tuottavaksi. Metsän koettiin tekevän hyvää sekä psyykkisesti, fyysisesti että sosiaalisesti. Metsäretkiä haluttiin tehdä myös tulevaisuudessa. Osa osallistujista oli valmis lähtemään metsään yksin mutta eivät kaikki. Metsäretkiä toivottiin myös osaksi Kiesin toimintaa.
Tuloksista voi päätellä, että metsäretket olivat ryhmäläisille merkityksellisiä ja että heillä on motivaatiota lähteä metsään myös tulevaisuudessa. Työn perusteella näyttää siltä, että metsäretket olisivat hyvä lisä Kiesin toimintaan. Kiesin kautta toteutetut retket hyödyttäisivät erityisesti niitä, joille metsä on vieraampi tai jotka eivät muista syistä halua mennä sinne yksin.