Kuorma-autojen ja kuorma-auton perävaunujen palot Suomessa
Korteniemi, Valtteri (2018)
Korteniemi, Valtteri
Savonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018082314628
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018082314628
Tiivistelmä
Suomessa syttyy vuosittain satoja kuorma-autojen ja niiden perävaunujen tulipaloja. Aihetta ei ole kuitenkaan Suomessa aiemmin tutkittu. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli vastata tutkimustarpeeseen tuottamalla yhteenveto Suomen kuorma-autojen ja kuorma-auton perävaunujen paloista.
Tutkimus toteutettiin analysoimalla Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTOon vuosina 1996–2017 kirjattuja onnettomuus- ja tehtäväselosteita. Toteutettu tutkimus voidaan jakaa kahteen tutkimusosaan. Ensimmäisessä tutkimusosassa tarkasteltiin pääasiassa kuorma-autopalojen yleisiä kehityssuuntia ja tunnuslukuja vuosina 1996–2017. Toisessa tutkimusosassa otettiin tarkempaan tarkasteluun vuosina 2015–2017 tapahtuneet kuorma-autojen ja kuorma-auton perävaunujen palot. Kolmen vuoden aikana tapahtuneita paloja analysoitiin monipuolisesti muun muassa tekemällä erilaisia luokitteluita ja listauksia.
Opinnäytetyötutkimuksen mukaan pitkän ajan kuluessa tarkasteltuna rekisteröityjen kuorma-autojen määrään suhteutetuissa kuorma-autojen palojen määrissä ei ole juurikaan tapahtunut merkittäviä muutoksia. Lisäksi opinnäytetyötutkimus osoitti, että kuorma-autojen ja niiden perävaunujen palojen taustalla on lukuisia erilaisia syttymissyitä ja syttymiskohtia. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että ylivoimaisesti eniten paloja syttyy vikaantuneista laakereista ja jarruista. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että kuorma-autot ja niiden perävaunut syttyvät yleensä liikenteessä tai käytössä ollessaan. Tutkimuksessa myös selvisi, että kuorma-autojen ja niiden perävaunujen paloissa yritetään alkusammutusta usein ja yleensä kuljettajan aloittamana. Lisäksi yritetty alkusammutus on useimmiten tuloksellista. Tutkimus osoitti, että suurin osa kuorma-autojen ja kuorma-auton perävaunujen paloista jää palonaluiksi tai rajoittuneiksi paloiksi. Tutkimus myös antoi viitteitä siitä, että tietyt paloherkät lastit, kuten turve tai hake, voivat kohottaa niitä kuljettavan ajoneuvon syttymisriskiä.
Tutkimus toteutettiin analysoimalla Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTOon vuosina 1996–2017 kirjattuja onnettomuus- ja tehtäväselosteita. Toteutettu tutkimus voidaan jakaa kahteen tutkimusosaan. Ensimmäisessä tutkimusosassa tarkasteltiin pääasiassa kuorma-autopalojen yleisiä kehityssuuntia ja tunnuslukuja vuosina 1996–2017. Toisessa tutkimusosassa otettiin tarkempaan tarkasteluun vuosina 2015–2017 tapahtuneet kuorma-autojen ja kuorma-auton perävaunujen palot. Kolmen vuoden aikana tapahtuneita paloja analysoitiin monipuolisesti muun muassa tekemällä erilaisia luokitteluita ja listauksia.
Opinnäytetyötutkimuksen mukaan pitkän ajan kuluessa tarkasteltuna rekisteröityjen kuorma-autojen määrään suhteutetuissa kuorma-autojen palojen määrissä ei ole juurikaan tapahtunut merkittäviä muutoksia. Lisäksi opinnäytetyötutkimus osoitti, että kuorma-autojen ja niiden perävaunujen palojen taustalla on lukuisia erilaisia syttymissyitä ja syttymiskohtia. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että ylivoimaisesti eniten paloja syttyy vikaantuneista laakereista ja jarruista. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että kuorma-autot ja niiden perävaunut syttyvät yleensä liikenteessä tai käytössä ollessaan. Tutkimuksessa myös selvisi, että kuorma-autojen ja niiden perävaunujen paloissa yritetään alkusammutusta usein ja yleensä kuljettajan aloittamana. Lisäksi yritetty alkusammutus on useimmiten tuloksellista. Tutkimus osoitti, että suurin osa kuorma-autojen ja kuorma-auton perävaunujen paloista jää palonaluiksi tai rajoittuneiksi paloiksi. Tutkimus myös antoi viitteitä siitä, että tietyt paloherkät lastit, kuten turve tai hake, voivat kohottaa niitä kuljettavan ajoneuvon syttymisriskiä.