Kokonaisarkkitehtuuri päätöksenteon tukena Kelassa
Lehtonen, Piia (2018)
Lehtonen, Piia
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018090514898
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018090514898
Tiivistelmä
Kela ja Kelan toimintaympäristö elävät keskellä suurta muutosta. Kelassa on lähivuosina valtavasti tekemistä, mutta rajalliset resurssit. Digitalisaatio, tekoäly ja robotiikka pitäisi ottaa haltuun. Koko ajan pitäisi olla nopeampi, joustavampi ja ketterämpi. Ja samaan aikaan arjen pitäisi pyöriä ja palvelutason vähintäänkin säilyä.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia, miten kokonaisarkkitehtuurityöllä voitaisiin Kelan Maksujenhallinnassa entistä paremmin ja proaktiivisemmin tukea päätöksentekoa ja johtamista. Lisäksi selvitetään, miten kokonaisarkkitehtuurityötä kannattaisi Maksujenhallinnan alueella kehittää.
Opinnäytetyössä kuvataan ensin liiketoiminnan ja IT:n yhteensovittamista sekä yhteistyötä julkisen sektorin organisaatiossa. Sen jälkeen kuvataan kokonaisarkkitehtuuria, sen peruskäsitteitä ja viitekehyksiä sekä pohditaan, minkälaista on ketterä kokonaisarkkitehtuuri.
Opinnäytetyön tutkimusstrategiana on tapaustutkimus. Keväällä 2018 tehdyssä kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa keskeisenä tiedonkeruumenetelmänä käytetään Kelan johdon haastatteluja.
Tutkimuksen tulosten mukaan kokonaisarkkitehtuurityön avulla voidaan tukea johtamista ja päätöksentekoa lisäämällä yhteistyötä, kommunikointia ja vaihtoehtojen esittämistä sekä tuomalla kokonaisarkkitehtuurityöhön enemmän ketteryyttä. Vaihtoehdot pitäisi myös perustella paremmin esimerkiksi kustannus-hyötyanalysoinnin keinoin, jotta johdon olisi helpompi tehdä päätöksiä ja hyödyt saataisiin paremmin näkyviin.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia, miten kokonaisarkkitehtuurityöllä voitaisiin Kelan Maksujenhallinnassa entistä paremmin ja proaktiivisemmin tukea päätöksentekoa ja johtamista. Lisäksi selvitetään, miten kokonaisarkkitehtuurityötä kannattaisi Maksujenhallinnan alueella kehittää.
Opinnäytetyössä kuvataan ensin liiketoiminnan ja IT:n yhteensovittamista sekä yhteistyötä julkisen sektorin organisaatiossa. Sen jälkeen kuvataan kokonaisarkkitehtuuria, sen peruskäsitteitä ja viitekehyksiä sekä pohditaan, minkälaista on ketterä kokonaisarkkitehtuuri.
Opinnäytetyön tutkimusstrategiana on tapaustutkimus. Keväällä 2018 tehdyssä kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa keskeisenä tiedonkeruumenetelmänä käytetään Kelan johdon haastatteluja.
Tutkimuksen tulosten mukaan kokonaisarkkitehtuurityön avulla voidaan tukea johtamista ja päätöksentekoa lisäämällä yhteistyötä, kommunikointia ja vaihtoehtojen esittämistä sekä tuomalla kokonaisarkkitehtuurityöhön enemmän ketteryyttä. Vaihtoehdot pitäisi myös perustella paremmin esimerkiksi kustannus-hyötyanalysoinnin keinoin, jotta johdon olisi helpompi tehdä päätöksiä ja hyödyt saataisiin paremmin näkyviin.