Lypsykarjan laidunnus ja jaloittelu Osuuskunta Pohjolan Maidon toiminta-alueella
Aamuvuori, Emma; Säisä, Anniina (2018)
Aamuvuori, Emma
Säisä, Anniina
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018090614905
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018090614905
Tiivistelmä
Laiduntaminen on vähentynyt, pihattonavettojen, automaattilypsyn ja suurien karjakokojen myötä laiduntamisen järjestäminen on koettu hankalaksi toteuttaa. Nykypäivänä muiden kuin parsinavetoiden kohdalla voidaan puhua enemmän eläinten ulkoiluttamisesta. Jaloittelu tapahtuu joko jaloittelutarhassa tai niin sanottuna terapialaiduntamisena laidunpohjaisella alueella, mutta ruokinta ja juomavesi järjestetään useimmiten navettaan sisälle. Nuorkarjan ja ummessa olevien lehmien täyslaiduntaminen on yleisempää pihattonavetoissa.
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Osuuskunta Pohjolan Maidon toiminta-alueen maitotilayrittäjien laidunnustottumuksia sekä heidän kokemuksia, näkemyksiä ja käytänteitä lypsykarjan laidunnuksesta ja jaloittelusta.
Osuuskunta Pohjolan Maidon maitotilayrittäjille tehtiin kysely laidunnukseen ja jaloitteluun liittyen. Kyselytutkimuksen tueksi haastateltiin kymmentä maitotilayrittäjää. Tietoperusta perustuu pitkälti alan kirjallisuuteen ja artikkeleihin sekä uusimpiin internet-julkaisuihin. Vastauksia kyselytutkimukseen saatiin 165 maitotilayrittäjältä ja vastausprosentti oli 15%.
Kyselystä ja haastatteluista kävi ilmi, että suurin syy laiduntaminen ja jaloittelun järjestämiselle on eläinten hyvinvointi ja terveys. Kyselystä saatujen tulosten perusteella tärkeäksi koettiin myös maidontuotannon imago, niin tilakohtaisesti kuin koko Suomen maidontuotannon kannalta. Suurin osa kyselyyn vastanneista laiduntavista tiloista oli laiduntanut aina.
Laiduntamisen tulevaisuus nähdään maitotilayrittäjien keskuudessa ristiriitaisena. Kyselyyn vastanneista ne, joilla navettatyyppinä on parsinavetta, näkivät laiduntamisen tulevaisuuden näkymät heikkoina ja uskoivat laiduntamisen vähentyvän entisestään karjakoon kasvaessa ja automaattilypsyn yleistyessä. Automaattilypsyjärjestelmälliset pihattonavetalliset maitotilayrittäjät näkivät laiduntamisen tulevaisuuden positiivisena ja uskoivat laiduntamisen ja jaloittelun lisääntyvän tulevaisuudessa. Eläinten ulkoilutusmahdollisuudet tulisi ottaa huomioon jo ennen uuden navetan rakentamista tai vanhan laajentamista.
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Osuuskunta Pohjolan Maidon toiminta-alueen maitotilayrittäjien laidunnustottumuksia sekä heidän kokemuksia, näkemyksiä ja käytänteitä lypsykarjan laidunnuksesta ja jaloittelusta.
Osuuskunta Pohjolan Maidon maitotilayrittäjille tehtiin kysely laidunnukseen ja jaloitteluun liittyen. Kyselytutkimuksen tueksi haastateltiin kymmentä maitotilayrittäjää. Tietoperusta perustuu pitkälti alan kirjallisuuteen ja artikkeleihin sekä uusimpiin internet-julkaisuihin. Vastauksia kyselytutkimukseen saatiin 165 maitotilayrittäjältä ja vastausprosentti oli 15%.
Kyselystä ja haastatteluista kävi ilmi, että suurin syy laiduntaminen ja jaloittelun järjestämiselle on eläinten hyvinvointi ja terveys. Kyselystä saatujen tulosten perusteella tärkeäksi koettiin myös maidontuotannon imago, niin tilakohtaisesti kuin koko Suomen maidontuotannon kannalta. Suurin osa kyselyyn vastanneista laiduntavista tiloista oli laiduntanut aina.
Laiduntamisen tulevaisuus nähdään maitotilayrittäjien keskuudessa ristiriitaisena. Kyselyyn vastanneista ne, joilla navettatyyppinä on parsinavetta, näkivät laiduntamisen tulevaisuuden näkymät heikkoina ja uskoivat laiduntamisen vähentyvän entisestään karjakoon kasvaessa ja automaattilypsyn yleistyessä. Automaattilypsyjärjestelmälliset pihattonavetalliset maitotilayrittäjät näkivät laiduntamisen tulevaisuuden positiivisena ja uskoivat laiduntamisen ja jaloittelun lisääntyvän tulevaisuudessa. Eläinten ulkoilutusmahdollisuudet tulisi ottaa huomioon jo ennen uuden navetan rakentamista tai vanhan laajentamista.