Suomen biopankkitoiminta
Lahtinen, Suvi (2018)
Lahtinen, Suvi
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018091014981
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018091014981
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on perehtyä biopankkitoimintaan ja tarkastella aihetta erityisesti bioanalyytikon näkökulmasta. Työssä syvennytään tarkemmin Pirkanmaan biopankkitoimintaan Tampereen biopankkia painottaen. Kirjallisuuskatsaus on tarkoitettu ensisijaisesti bioanalyytikko-opiskelijoiden ja terveydenhuollon työntekijöiden käyttöön. Opinnäytetyön tavoitteena on saada lisätietoa biopankkitoiminnasta ja selvittää, miten biopankkitoiminta liittyy bioanalyytikon työhön. Biopankki on suhteellisen vieras käsite, jopa terveydenhuollossa työskenteleville, joten katsaus toimii myös tietolähteenä asiasta kiinnostuneille. Työssä yhdistyvät sekä teoreettinen että käytännönläheinen näkökulma. Bioanalyytikon työn kannalta tarkastellaan muun muassa näytteiden käsittelyä, säilytystä ja laadun varmistamista.
Kirjallisuuskatsaus on koottu käyttämällä terveysalan sähköisiä tietokantoja tutkimusaineiston keräämiseen. Lisäksi aineistona on käytetty haastatteluja ja virallisten kotisivujen tietoja. Avainsanoiksi valittiin aiheeseen sopivia käsitteitä, joita käytettiin hakutermeinä. Näitä olivat muun muassa biopankki, biopankkitoiminta, biopankkilaki, genomikeskus, biopankkinäyte, Tampereen biopankki, biopankki Suomi, FinnGen, biopankkitutkimus ja näytekokoelmat. Hakutermejä yhdisteltiin tarvittaessa, jotta aiheen kannalta oleellinen tieto saatiin kerättyä. Tietokantahakujen perusteella valikoitui 27 artikkelia. Aineistojen pohjalta laadittiin kirjallisuuskatsaus, joka on pyritty rakenteellisesti jakamaan eri aihealueisiin lukemisen helpottamiseksi.
Biopankkeihin kerätään näytteenluovuttajan luvalla ihmisperäisiä näytteitä ja niihin liittyviä terveystietoja. Näytteitä luovutetaan laadukkaaseen tutkimukseen, jonka jälkeen tutkimuksesta saadut tiedot palautetaan biopankille. Biopankkitutkimuksen avulla pyritään kehittämään uusia hoitoja ja yksilöllistä lääketiedettä. Biopankkitoimintaa ohjaavat useat viranomaiset, ja toiminta on lain säätelemää. Yksilön oikeudet on tarkasti suojattu, eikä näytteenluovuttajan henkilötietoja luovuteta biopankin ulkopuolelle. Suomessa biopankkitoiminta on maailman kärkitasoa. Kattava julkinen terveydenhuolto, sähköiset potilas-tietojärjestelmät, toimiva lainsäädäntö ja tutkimusmyönteisyys ovat mahdollistaneet biopankkien perustamisen. Tämä on johtanut kansainvälisestikin merkittävien hankkeiden kuten genomikeskuksen, syöpäkeskuksen ja FinnGen-tutkimusprojektin käynnistämiseen. Kansallisen genomistrategian tavoitteena onkin geenitiedon hyödyntäminen terveydenhoidossa vuoteen 2020 mennessä.
Kirjallisuuskatsaus on koottu käyttämällä terveysalan sähköisiä tietokantoja tutkimusaineiston keräämiseen. Lisäksi aineistona on käytetty haastatteluja ja virallisten kotisivujen tietoja. Avainsanoiksi valittiin aiheeseen sopivia käsitteitä, joita käytettiin hakutermeinä. Näitä olivat muun muassa biopankki, biopankkitoiminta, biopankkilaki, genomikeskus, biopankkinäyte, Tampereen biopankki, biopankki Suomi, FinnGen, biopankkitutkimus ja näytekokoelmat. Hakutermejä yhdisteltiin tarvittaessa, jotta aiheen kannalta oleellinen tieto saatiin kerättyä. Tietokantahakujen perusteella valikoitui 27 artikkelia. Aineistojen pohjalta laadittiin kirjallisuuskatsaus, joka on pyritty rakenteellisesti jakamaan eri aihealueisiin lukemisen helpottamiseksi.
Biopankkeihin kerätään näytteenluovuttajan luvalla ihmisperäisiä näytteitä ja niihin liittyviä terveystietoja. Näytteitä luovutetaan laadukkaaseen tutkimukseen, jonka jälkeen tutkimuksesta saadut tiedot palautetaan biopankille. Biopankkitutkimuksen avulla pyritään kehittämään uusia hoitoja ja yksilöllistä lääketiedettä. Biopankkitoimintaa ohjaavat useat viranomaiset, ja toiminta on lain säätelemää. Yksilön oikeudet on tarkasti suojattu, eikä näytteenluovuttajan henkilötietoja luovuteta biopankin ulkopuolelle. Suomessa biopankkitoiminta on maailman kärkitasoa. Kattava julkinen terveydenhuolto, sähköiset potilas-tietojärjestelmät, toimiva lainsäädäntö ja tutkimusmyönteisyys ovat mahdollistaneet biopankkien perustamisen. Tämä on johtanut kansainvälisestikin merkittävien hankkeiden kuten genomikeskuksen, syöpäkeskuksen ja FinnGen-tutkimusprojektin käynnistämiseen. Kansallisen genomistrategian tavoitteena onkin geenitiedon hyödyntäminen terveydenhoidossa vuoteen 2020 mennessä.