Ei oo motii! : JOPO-toiminnan merkitys nuoren sosiaalisen vahvistamisen näkökulmasta
Karvonen, Marjo (2018)
Karvonen, Marjo
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018091115063
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018091115063
Tiivistelmä
JOPO-toiminta on toiminnallinen, työtä ja opintoja yhdistävä tapa suorittaa perusopetuksen päättötodistus. Se on tarkoitettu heille, joilla päättötodistuksen saaminen on vaarantunut erinäisistä syistä.
Opinnäytetyössä tutkitaan mitkä syyt olivat Joustavan Perusopetuksen (JOPO)-ryhmään hakeutumisen takana, millaisena nuoret kokivat opiskelun JOPO-luokalla ja kuinka he kokivat toiminnan vaikuttaneen tämänhetkiseen elämäänsä. Yksi merkittävä tutkimuskysymys on myös nivelvaiheen helpottamisen tarve siirryttäessä turvallisesta JOPO-ympäristöstä jatko-opintojen pariin. Opinnäytetyön tavoitteena on vahvistaa toiminnan ylläpidon merkitystä päättäjien, opetushenkilöstön ja vanhempien silmissä sekä poistaa turhia ennakkoluuloja ja pelkoja toimintaa koskien.
Webropol-kysely lähetettiin 31 Raaseporin JOPO-luokalla opiskelleelle nuorelle, joista 16 vastasi. Kaikki tutkimukseen osallistuneet nuoret ovat jo päättäneet peruskoulunsa ja vastaajien ikäjakauma sijoittuu 16-22 vuoteen.
Olen halunnut tuoda esiin myös oppilaiden vanhempien kokemuksia lastensa JOPO-vuodesta. Kysely lähetettiin 15 vanhemmalle, joista viisi vastasi.
Edellisten lisäksi olen tehnyt sähköpostihaastattelun Raaseporin JOPO-luokkaa koko sen toiminnan ajan opettaneen erityisopettajan kanssa.
Sekä kyselyt, että haastattelu toteutettiin porrastetusti maalis-kesäkuun 2018 aikana.
Tutkimuksen mukaan JOPO-toiminta on merkittävä nuoren sosiaalisen vahvistamisen kannalta. Sekä nuoret, heidän vanhempansa, että erityisopettaja nostivat esiin seikkoja, jotka tukevat vahvasti tätä nä-kemystä. Olisi kuitenkin tärkeää synnyttää yhteistyötä perusopetuksen ja toisen asteen oppilaitosten välillä, jotta nuorten jatko-opinnot sujuisivat toivotusti. Yhteistyötä tulisi kehittää lisäksi muun muassa nuorisotoimen, sosiaalitoimen ja mielenterveyspalvelujen kanssa. Konkreettisena tuotoksena tulisi suunnitella harjoittelu- / työssäoppimiskansio.
Tutkimus on saanut alkunsa sekä kahden lapseni JOPO-vuosien, että oman lukuvuoden mittaisen har-joittelujaksoni aikana syntyneiden kokemusten pohjalta.
Opinnäytetyössä tutkitaan mitkä syyt olivat Joustavan Perusopetuksen (JOPO)-ryhmään hakeutumisen takana, millaisena nuoret kokivat opiskelun JOPO-luokalla ja kuinka he kokivat toiminnan vaikuttaneen tämänhetkiseen elämäänsä. Yksi merkittävä tutkimuskysymys on myös nivelvaiheen helpottamisen tarve siirryttäessä turvallisesta JOPO-ympäristöstä jatko-opintojen pariin. Opinnäytetyön tavoitteena on vahvistaa toiminnan ylläpidon merkitystä päättäjien, opetushenkilöstön ja vanhempien silmissä sekä poistaa turhia ennakkoluuloja ja pelkoja toimintaa koskien.
Webropol-kysely lähetettiin 31 Raaseporin JOPO-luokalla opiskelleelle nuorelle, joista 16 vastasi. Kaikki tutkimukseen osallistuneet nuoret ovat jo päättäneet peruskoulunsa ja vastaajien ikäjakauma sijoittuu 16-22 vuoteen.
Olen halunnut tuoda esiin myös oppilaiden vanhempien kokemuksia lastensa JOPO-vuodesta. Kysely lähetettiin 15 vanhemmalle, joista viisi vastasi.
Edellisten lisäksi olen tehnyt sähköpostihaastattelun Raaseporin JOPO-luokkaa koko sen toiminnan ajan opettaneen erityisopettajan kanssa.
Sekä kyselyt, että haastattelu toteutettiin porrastetusti maalis-kesäkuun 2018 aikana.
Tutkimuksen mukaan JOPO-toiminta on merkittävä nuoren sosiaalisen vahvistamisen kannalta. Sekä nuoret, heidän vanhempansa, että erityisopettaja nostivat esiin seikkoja, jotka tukevat vahvasti tätä nä-kemystä. Olisi kuitenkin tärkeää synnyttää yhteistyötä perusopetuksen ja toisen asteen oppilaitosten välillä, jotta nuorten jatko-opinnot sujuisivat toivotusti. Yhteistyötä tulisi kehittää lisäksi muun muassa nuorisotoimen, sosiaalitoimen ja mielenterveyspalvelujen kanssa. Konkreettisena tuotoksena tulisi suunnitella harjoittelu- / työssäoppimiskansio.
Tutkimus on saanut alkunsa sekä kahden lapseni JOPO-vuosien, että oman lukuvuoden mittaisen har-joittelujaksoni aikana syntyneiden kokemusten pohjalta.