Improving Purchasing by Inventory Management : Inventory Management in Spare Part Business
Peltoniemi, Kaisa (2018)
Peltoniemi, Kaisa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018091115036
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018091115036
Tiivistelmä
Tämän kehitystehtävän tarkoitus oli parantaa varasto-ohjautuvaa ostamista varaosaliiketoiminnassa. Varasto-ohjautuvassa ostamisessa asetettujen ohjausarvojen avulla ohjataan ostamista ja hallitaan varastoitavien tuotteiden kappalemääriä. Varaosatoiminnan päätehtävä on tarjota tarvittavat varaosat asiakkaille mahdollisimman tehokkaasti. Tehokkuudella tarkoitetaan tuotteiden välitöntä saatavuutta. Saatavuutta mahdollistetaan muun muassa varastoimalla tuotteita. Kaikkien tuotteiden varastointia ei voida tehdä, koska se ei ole liiketoiminnallisesti kannattavaa. Tällöin varastonhallinta ja sen optimointi ovat tärkeitä elementtejä toiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi. Varastoinnin avulla parannetaan toimitusvarmuutta, jonka johdosta asiakastarpeet tyydytetään nopeasti. Näin varastoiminen parantaa asiakastyytyväisyyttä ja edesauttaa liiketoiminnan jatkuvuutta.
Kehitystehtävän tavoite oli optimoida varaosavarasto. Tehtävä rajattiin koskemaan yhtä tuoteryhmää. Tuotteiden menekki, menekin luonne ja hankintatapa vaikuttavat varastonhallintaan ja varastonhallinnassa käytettäviin työkaluihin ja menetelmiin. Varastonhallintaan soveltuvien työkalujen ja menetelmien käyttöä rajattiin myös niin, että niitä oli pystyttävä käyttämään kohdeyrityksen toiminnanohjausjärjestelmän kautta. Tällöin toiminnanohjausjärjestelmä määritteli mahdolliset menetelmät ja työkalut. Tämä tehtävä aloitettiin nykytila-analyysillä, jonka jälkeen rakennettiin teoreettinen viitekehys tukemaan varasto-ohjautuvan ostotoiminnan parantamista. Valitettavasti tehtävän aikana valitun tuoteryhmän hankintatapa muuttui, jolloin suunniteltua tilauspistemenetelmän implementointia ei voitu tehdä. Tämän vuoksi tehtiin simulointi kehitystehtävän tulosten saamiseksi. Koska hankintatapa muuttui, tehtiin suunnitelma varasto-ohjautuvan ostamisen toteuttamiseksi uutta hankintatapaa mukaillen. Tehty suunnitelma myös implementoitiin.
Kehitystehtävän tuloksia olivat operatiivisen ostotyön vähentyminen ja helpottuminen, varastoitavan tuotemäärän pienentyminen sekä implementoidut varastonhallintaa ohjaavat varastonohjausarvot. Kehitystehtävä osoittautui pintaraapaisuksi varastonhallinnan parantamisessa sekä varaston kehittämisessä, ja siksi jatkokehitysideoita syntyi useampia.
Kehitystehtävän tavoite oli optimoida varaosavarasto. Tehtävä rajattiin koskemaan yhtä tuoteryhmää. Tuotteiden menekki, menekin luonne ja hankintatapa vaikuttavat varastonhallintaan ja varastonhallinnassa käytettäviin työkaluihin ja menetelmiin. Varastonhallintaan soveltuvien työkalujen ja menetelmien käyttöä rajattiin myös niin, että niitä oli pystyttävä käyttämään kohdeyrityksen toiminnanohjausjärjestelmän kautta. Tällöin toiminnanohjausjärjestelmä määritteli mahdolliset menetelmät ja työkalut. Tämä tehtävä aloitettiin nykytila-analyysillä, jonka jälkeen rakennettiin teoreettinen viitekehys tukemaan varasto-ohjautuvan ostotoiminnan parantamista. Valitettavasti tehtävän aikana valitun tuoteryhmän hankintatapa muuttui, jolloin suunniteltua tilauspistemenetelmän implementointia ei voitu tehdä. Tämän vuoksi tehtiin simulointi kehitystehtävän tulosten saamiseksi. Koska hankintatapa muuttui, tehtiin suunnitelma varasto-ohjautuvan ostamisen toteuttamiseksi uutta hankintatapaa mukaillen. Tehty suunnitelma myös implementoitiin.
Kehitystehtävän tuloksia olivat operatiivisen ostotyön vähentyminen ja helpottuminen, varastoitavan tuotemäärän pienentyminen sekä implementoidut varastonhallintaa ohjaavat varastonohjausarvot. Kehitystehtävä osoittautui pintaraapaisuksi varastonhallinnan parantamisessa sekä varaston kehittämisessä, ja siksi jatkokehitysideoita syntyi useampia.