Jazztanssin Musiikkisuhde : Liiketutkielma oppimisprosessina
Vallin, Terttu (2018)
Vallin, Terttu
Savonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018091615169
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018091615169
Tiivistelmä
Opinnäytetyön taiteellisessa osiossa kirjoittaja tutki musiikkiin suhtautumisen tapaa jazztanssissa erityisesti tanssijan ja ohjaajakoreografin näkökulmasta. Tutkielman tarkoituksena oli etsiä laajempia tapoja musiikkiin suhtautumiseen jazztanssin historiasta inspiroituen. Liiketutkielmasta syntyi Jazz ≤ ¿? ≥ Music – liiketutkielman demonstraatio, joka esitettiin Kuopion Sotku-teatterilla 17. ja 18.3.2018.
Liikkeellisessä tutkimisessa metodina oli pääosin improvisaatio, mutta myös koreografiaa ja kompositiota käytettiin. Lisäksi kirjoittaja työsti aihetta keskustelemalla työryhmäläisten sekä asiantuntijoiden kanssa, lukemalla jazztanssia käsittelevää kirjallisuutta, sekä kirjoittamalla prosessipäiväkirjaa. Kahdeksanviikkoisen prosessin aikana esille nousi musiikkisuhteen lisäksi muun muassa katsojaystävällisyys improvisoidussa esitystavassa, jazztanssin määrittävät tekijät sekä vuorovaikutus työryhmän kesken. Seurauksena tutkimuskohde ja liiketutkielman demonstraation aihe laajeni käsittämään myös jazztanssia genrenä, jazzimprovisaatiota ja esiintyjien välistä vuorovaikutusta.
Tässä raportissa liiketutkielman prosessia avataan kirjoittajan oppimisen näkökulmasta. Oppimista tapahtui paitsi suhteessa musiikkisuhteeseen jazztanssissa, myös suhteessa ohjaajan ja koreografin rooliin taiteellisessa prosessissa. Raportissa painottuu oppimisprosessi ohjaajakoreografin roolissa:mitä tapahtui ja miksi? Mitä työkaluja saatiin tulevaisuuteen? Olennaiseksi oppimiskokemukseksi nousi ohjaajana rakentava vuorovaikutus työryhmän kesken ja työkalut sen tukemiseksi. Jazztanssiin liittyen keskeisiksi oppimiskokemuksiksi nousi jazztanssikäsityksen kirkastuminen ja vahvistuminen prosessin aikana, sekä jazztanssin musiikkisuhteen syvempi teoreettinen ja kehollinen ymmärrys.
Liikkeellisessä tutkimisessa metodina oli pääosin improvisaatio, mutta myös koreografiaa ja kompositiota käytettiin. Lisäksi kirjoittaja työsti aihetta keskustelemalla työryhmäläisten sekä asiantuntijoiden kanssa, lukemalla jazztanssia käsittelevää kirjallisuutta, sekä kirjoittamalla prosessipäiväkirjaa. Kahdeksanviikkoisen prosessin aikana esille nousi musiikkisuhteen lisäksi muun muassa katsojaystävällisyys improvisoidussa esitystavassa, jazztanssin määrittävät tekijät sekä vuorovaikutus työryhmän kesken. Seurauksena tutkimuskohde ja liiketutkielman demonstraation aihe laajeni käsittämään myös jazztanssia genrenä, jazzimprovisaatiota ja esiintyjien välistä vuorovaikutusta.
Tässä raportissa liiketutkielman prosessia avataan kirjoittajan oppimisen näkökulmasta. Oppimista tapahtui paitsi suhteessa musiikkisuhteeseen jazztanssissa, myös suhteessa ohjaajan ja koreografin rooliin taiteellisessa prosessissa. Raportissa painottuu oppimisprosessi ohjaajakoreografin roolissa:mitä tapahtui ja miksi? Mitä työkaluja saatiin tulevaisuuteen? Olennaiseksi oppimiskokemukseksi nousi ohjaajana rakentava vuorovaikutus työryhmän kesken ja työkalut sen tukemiseksi. Jazztanssiin liittyen keskeisiksi oppimiskokemuksiksi nousi jazztanssikäsityksen kirkastuminen ja vahvistuminen prosessin aikana, sekä jazztanssin musiikkisuhteen syvempi teoreettinen ja kehollinen ymmärrys.