Sydänterveyden edistäminen: elintapaohjausta mielenterveyskuntoutujille
Peltonen, Emilia; Ekman, Jonna (2018)
Peltonen, Emilia
Ekman, Jonna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018092515375
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018092515375
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli järjestää elintapaohjauskertojen sarja mielenterveyskuntoutujille Porin Hyvän Mielen Talolla. Tavoitteena oli havainnollistavan ja tietopohjaisen elintapaohjauksen keinoin motivoida osallistujia sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyyn ja siten myös yleisen terveyden edistämiseen noudattamalla hyviä elintapoja. Elintavat, joihin opinnäytetyössä on keskitytty ovat liikunta, tupakointi, ravitsemus, uni ja alkoholin käyttö. Myös stressin käsittelyn koimme oleelliseksi sen tiiviistä yhteydestä elintapoihin.
Sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen yleisin kuolinsyy Suomessa, huolimatta viime vuosikymmenien positiivisesta kehityksestä sairauksien hoidossa. Hyvien elintapojen noudattaminen on tärkein asia, miten yksilö voi omalta osaltaan vaikuttaa sairastumisriskiinsä. Mielenterveyshäiriötä sairastavilla on tässä suhteessa suurentunut elintapaohjauksen tarve, koska heillä on alentunut eliniän odote, osittain sydän- ja verisuonisairastavuuden ja niihin liittyvien huonojen elintapojen sekä liitännäissairauksien takia. Vaikuttavuus toimii myös toisin päin, sepelvaltimotautia sairastavilla on kohonnut riski sairastua masennukseen.
Interventioiden sarja jakautui kolmeen kertaan, käsitellen eri elintapoja eri kerroilla. Jokaisella kerralla kävimme läpi terveysviestinnän periaatteiden mukaan laatimamme tietopohjaisen diaesityksen ja jaettavan materiaalin, jonka jälkeen oli vaihtuva toiminnallinen osio, kuten esimerkiksi ruokapakkausten tutkiminen. Interventiot pidettiin matalan kynnyksen tapahtumina, joihin kuka tahansa Hyvän Mielen Talon jäsen sai osallistua vapaaehtoisesti.
Projektin lopputuloksena arvioimme sen pystyneen herättelemään osallistujia pohdiskelemaan elintapojensa vaikutuksia omaan terveyteensä. Interventioiden osallis-tujat pitivät tapahtumia kiinnostavina, selkeinä ja enemmistö tunsi saaneensa uutta tietoa. Kirjallisuushaun kautta huomasimme mielenterveyshäiriöiden ja elintapojen korreloivan vahvasti vain joissain tutkimuksissa. Mielenterveyshäiriöiden ja sydän- ja verisuonisairastavuuden yhteyttä selittävää tekijää ei siis vielä aukottomasti tiedetä. Aiheesta tarvitaan siis lisää tutkimusta. Kehittämisprojektina kohderyhmä voisi hyötyä tulevaisuudessa tiettyihin elintapoihin keskittyvistä interventioista, kuten ohjatuista liikuntatuokioista tai käytännön ohjeistuksesta terveellisestä ruoanlaitosta.
Sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen yleisin kuolinsyy Suomessa, huolimatta viime vuosikymmenien positiivisesta kehityksestä sairauksien hoidossa. Hyvien elintapojen noudattaminen on tärkein asia, miten yksilö voi omalta osaltaan vaikuttaa sairastumisriskiinsä. Mielenterveyshäiriötä sairastavilla on tässä suhteessa suurentunut elintapaohjauksen tarve, koska heillä on alentunut eliniän odote, osittain sydän- ja verisuonisairastavuuden ja niihin liittyvien huonojen elintapojen sekä liitännäissairauksien takia. Vaikuttavuus toimii myös toisin päin, sepelvaltimotautia sairastavilla on kohonnut riski sairastua masennukseen.
Interventioiden sarja jakautui kolmeen kertaan, käsitellen eri elintapoja eri kerroilla. Jokaisella kerralla kävimme läpi terveysviestinnän periaatteiden mukaan laatimamme tietopohjaisen diaesityksen ja jaettavan materiaalin, jonka jälkeen oli vaihtuva toiminnallinen osio, kuten esimerkiksi ruokapakkausten tutkiminen. Interventiot pidettiin matalan kynnyksen tapahtumina, joihin kuka tahansa Hyvän Mielen Talon jäsen sai osallistua vapaaehtoisesti.
Projektin lopputuloksena arvioimme sen pystyneen herättelemään osallistujia pohdiskelemaan elintapojensa vaikutuksia omaan terveyteensä. Interventioiden osallis-tujat pitivät tapahtumia kiinnostavina, selkeinä ja enemmistö tunsi saaneensa uutta tietoa. Kirjallisuushaun kautta huomasimme mielenterveyshäiriöiden ja elintapojen korreloivan vahvasti vain joissain tutkimuksissa. Mielenterveyshäiriöiden ja sydän- ja verisuonisairastavuuden yhteyttä selittävää tekijää ei siis vielä aukottomasti tiedetä. Aiheesta tarvitaan siis lisää tutkimusta. Kehittämisprojektina kohderyhmä voisi hyötyä tulevaisuudessa tiettyihin elintapoihin keskittyvistä interventioista, kuten ohjatuista liikuntatuokioista tai käytännön ohjeistuksesta terveellisestä ruoanlaitosta.