Dublin-prosessi : Dublin-menettelyn vaikutus turvapaikkaprosessiin Suomessa
Kattainen, Mari (2018)
Kattainen, Mari
Poliisiammattikorkeakoulu
2018
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100415663
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100415663
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni käsittelee Dublin-prosessia ja sen vaikutusta turvapaikkaprosessiin Suomessa. Dublin-prosessi tarkoittaa sitä, kenen vastuulle turvapaikkahakemuksen käsittely kuuluu. Turvapaikanhakijan hakemusta vastaanottaessa selvitetään, onko henkilö jättänyt turvapaikkahakemuksen tai rekisteröinyt itsensä johonkin toiseen Dublin-sopimuksen maahan. Dublin-sopimukseen kuuluvia maita ovat Euroopan Unionin jäsenmaat sekä Norja, Sveitsi, Islanti ja Liechtenstein.
Vuonna 2003 tuli käyttöön Euroopan maiden yhteinen Eurodac-järjestelmä, johon jokaisen turvapaikanhakijan sormenjäljet tallennetaan. Eurodac-järjestelmän avulla pystytään muun muassa selvittämään, onko turvapaikanhakija rekisteröity jossakin toisessa maassa. Eurodac-järjestelmään tallennetaan kaikki yli 14-vuotiaiden turvapaikanhakijoiden sormenjäljet. Sormenjäljet säilyvät järjestelmässä kymmenen vuotta.
Opinnäytetyön tarkoituksena on luoda sitä lukevalle kuva siitä mikä on Dublin-prosessi ja miten se näkyy eri viranomaisten toiminnassa. Jokainen haastattelija on antanut oman näkemyksensä siitä, miten Dublin vaikuttaa Suomeen heidän näkökulmastaan.
Opinnäytetyötä varten on haastateltu komisariota Vantaan ulkomaalaispoliisista, tutkinnanjohtajaa Rajavartiolaitokselta sekä johtoa Maahanmuuttoviraston Dublin-yksiköstä. Haastatteluista sain paljon käytännön lisätietoa teoriaosuuden tueksi.
Turvapaikanhakijoiden suuri määrä vuonna 2015 vaikutti työmäärään, sillä näin suureen määrään ei ollut varauduttu. Tämä vaikuttaa Dublin-prosessiin, sillä moni turvapaikkaprosessissa ollut on lähtenyt muualle Eurooppaan ja nyt heitä palautetaan takaisin Suomeen. Suomessa käytetään Dublin-tapausten kohdalla säilöönottoa tapauksen niin vaatiessa.
Dublin-prosessi työllistää viranomaisia paljon. Poliisi on melkein joka päivä lentokonetta vastassa. Rajavartiolaitosta Dublin-tapaukset työllistävät maahan tulevien osalta. Maahanmuuttovirasto kertoo, että aikaisemmin Suomi teki paljon pyyntöjä muihin maihin, mutta nyt Suomi on ruvennut saamaan todella paljon pyyntöjä muilta mailta. Noin puolet turvapaikanhakijoista, joista on tehty Dublin-palautuspyynnöt Suomeen,saapuvat lopulta takaisin Suomeen.
Tämän opinnäytetyön tutkimuksen mukaan Dublin-prosessia pitäisi myös muuttaa, sillä se ei pysty käsittelemään näin suuria turvapaikanhakija määriä, kuin viime vuosina on tullut. Maahanmuuttovirasto sanoo myös, että valitusprosessit ovat erittäin pitkiä, jolloin se Dublin-prosessi ei toimi kriisitilanteissa.
Vuonna 2003 tuli käyttöön Euroopan maiden yhteinen Eurodac-järjestelmä, johon jokaisen turvapaikanhakijan sormenjäljet tallennetaan. Eurodac-järjestelmän avulla pystytään muun muassa selvittämään, onko turvapaikanhakija rekisteröity jossakin toisessa maassa. Eurodac-järjestelmään tallennetaan kaikki yli 14-vuotiaiden turvapaikanhakijoiden sormenjäljet. Sormenjäljet säilyvät järjestelmässä kymmenen vuotta.
Opinnäytetyön tarkoituksena on luoda sitä lukevalle kuva siitä mikä on Dublin-prosessi ja miten se näkyy eri viranomaisten toiminnassa. Jokainen haastattelija on antanut oman näkemyksensä siitä, miten Dublin vaikuttaa Suomeen heidän näkökulmastaan.
Opinnäytetyötä varten on haastateltu komisariota Vantaan ulkomaalaispoliisista, tutkinnanjohtajaa Rajavartiolaitokselta sekä johtoa Maahanmuuttoviraston Dublin-yksiköstä. Haastatteluista sain paljon käytännön lisätietoa teoriaosuuden tueksi.
Turvapaikanhakijoiden suuri määrä vuonna 2015 vaikutti työmäärään, sillä näin suureen määrään ei ollut varauduttu. Tämä vaikuttaa Dublin-prosessiin, sillä moni turvapaikkaprosessissa ollut on lähtenyt muualle Eurooppaan ja nyt heitä palautetaan takaisin Suomeen. Suomessa käytetään Dublin-tapausten kohdalla säilöönottoa tapauksen niin vaatiessa.
Dublin-prosessi työllistää viranomaisia paljon. Poliisi on melkein joka päivä lentokonetta vastassa. Rajavartiolaitosta Dublin-tapaukset työllistävät maahan tulevien osalta. Maahanmuuttovirasto kertoo, että aikaisemmin Suomi teki paljon pyyntöjä muihin maihin, mutta nyt Suomi on ruvennut saamaan todella paljon pyyntöjä muilta mailta. Noin puolet turvapaikanhakijoista, joista on tehty Dublin-palautuspyynnöt Suomeen,saapuvat lopulta takaisin Suomeen.
Tämän opinnäytetyön tutkimuksen mukaan Dublin-prosessia pitäisi myös muuttaa, sillä se ei pysty käsittelemään näin suuria turvapaikanhakija määriä, kuin viime vuosina on tullut. Maahanmuuttovirasto sanoo myös, että valitusprosessit ovat erittäin pitkiä, jolloin se Dublin-prosessi ei toimi kriisitilanteissa.