Kuntouttavan työtoiminnan palveluntuottajan muutos asiakkaan näkökulmasta
Karjanmaa, Emmi (2018)
Karjanmaa, Emmi
Vaasan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100415691
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100415691
Tiivistelmä
Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen siirtyi Auralle, Vaasan setlementtiyhdistykselle, toukokuussa 2017. Opinnäytetyössä haluttiin selvittää, miten asiakkaiden mielestä Auran toiminta mahdollisesti eroaa aikaisemman palveluntuottajan järjestämästä toiminnasta, miten toiminnassa pitkään mukana olleet asiakkaat ovat kokeneet palveluntuottajan muutoksen ja uuden toiminnan sekä kuinka kuntouttavaa työtoimintaa tulisi mahdollisesti kehittää, jotta se parantaisi asiakkaan elämänhallintaa.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu kuntouttavaa työtoimintaa säätävästä laista ja siitä löytyvästä teoriatiedosta. Keskeisimmiksi käsitteiksi tutkimuksessa muodostui kuntouttava työtoiminta, pitkäaikaistyöttömyys, elämänhallinta sekä toimintakyky. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista menetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin mielipidekyselyillä sekä teemahaastatteluilla marraskuussa 2017, tutkimukseen osallistui 13 vuodesta 2015 kuntouttavassa työtoiminnassa mukana ollutta asiakasta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan asiakkaat tiedostavat pääosin kuntouttavan työtoiminnan tavoitteet: parantaa elämän- ja arjenhallintaa, lisätä toiminta- ja työkykyä sekä ehkäistä syrjäytymistä sekä muita työttömyydestä johtuvia kielteisiä vaikutuksia toimintakykyyn. Asiakkaiden motivaatio ja sitoutuminen toimintaa kohtaan oli avainasemassa kuntoutumisen toteutumisessa. Kuntouttavan työtoiminnan koettiin osin vaikuttavan asiakkaiden kuntoutumiseen sekä elämään yleisesti. Erot aiemman kuntouttavan työtoiminnan tuottajan toimintaan eivät olleet suuria. Nykyisessä toiminnassa painotetaan enemmän elämänhallinnan ja sosiaalisten taitojen edistämiseen. Asiakkaita myös velvoitetaan osallistumaan aktiivisemmin toimintaan. Enemmistö tutkimukseen osallistuneista oli sitä mieltä, että kuntouttavassa työtoiminnassa olisi kehitettävää, mutta konkreettisia kehitysideoita kertyi vähän. Asiakkaille pitäisi mahdollisesti tarkemmin antaa tietoa kuntouttavan työtoiminnan tarkoituksesta ja tavoitteista, jotta he sisäistäisivät paremmin kuntouttavan työtoiminnan luonteen.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu kuntouttavaa työtoimintaa säätävästä laista ja siitä löytyvästä teoriatiedosta. Keskeisimmiksi käsitteiksi tutkimuksessa muodostui kuntouttava työtoiminta, pitkäaikaistyöttömyys, elämänhallinta sekä toimintakyky. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista menetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin mielipidekyselyillä sekä teemahaastatteluilla marraskuussa 2017, tutkimukseen osallistui 13 vuodesta 2015 kuntouttavassa työtoiminnassa mukana ollutta asiakasta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan asiakkaat tiedostavat pääosin kuntouttavan työtoiminnan tavoitteet: parantaa elämän- ja arjenhallintaa, lisätä toiminta- ja työkykyä sekä ehkäistä syrjäytymistä sekä muita työttömyydestä johtuvia kielteisiä vaikutuksia toimintakykyyn. Asiakkaiden motivaatio ja sitoutuminen toimintaa kohtaan oli avainasemassa kuntoutumisen toteutumisessa. Kuntouttavan työtoiminnan koettiin osin vaikuttavan asiakkaiden kuntoutumiseen sekä elämään yleisesti. Erot aiemman kuntouttavan työtoiminnan tuottajan toimintaan eivät olleet suuria. Nykyisessä toiminnassa painotetaan enemmän elämänhallinnan ja sosiaalisten taitojen edistämiseen. Asiakkaita myös velvoitetaan osallistumaan aktiivisemmin toimintaan. Enemmistö tutkimukseen osallistuneista oli sitä mieltä, että kuntouttavassa työtoiminnassa olisi kehitettävää, mutta konkreettisia kehitysideoita kertyi vähän. Asiakkaille pitäisi mahdollisesti tarkemmin antaa tietoa kuntouttavan työtoiminnan tarkoituksesta ja tavoitteista, jotta he sisäistäisivät paremmin kuntouttavan työtoiminnan luonteen.