Työhyvinvoinnin kehittäminen esimiestyön näkökulmasta
Kaipio, Tuuli (2018)
Kaipio, Tuuli
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100615735
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100615735
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työhyvinvoinnin tila kohdeyrityksessä ja tarkastella sitä esimiestyön näkökulmasta. Tutkimuskysymyksenä oli, miten esimies voisi parantaa yrityksen työhyvinvointia. Kohdeyrityksenä oli Pirkanmaan Osuuskauppa, päivittäistavaramyymälä Prisma X. Opinnäytetyöhön sisältyi tutkimusosuus, joka tehtiin kaksiosaisena. Tutkimus toteutettiin empiirisenä tapaustutkimuksena. Ensimmäinen osa oli kvantitatiivinen työhyvinvointikysely ja toinen osa kvalitatiivinen teemahaastattelu. Tässä opinnäytetyössä hyödynnettiin aikaisempaa työhyvinvointikyselyä, joka oli tehty kohdeyritykselle aikaisemmin. Sen avulla saatiin kartoitettua sen hetkinen työhyvinvoinnin tila yrityksessä. Kyseisestä työhyvinvointikyselystä valittiin kehityskohteita, joita nostettiin esille tämän opinnäytetyön teoria- ja tutkimusosuudessa. Kyseiset kehityskohteet liittyivät esimiestyöhön ja sen laatuun. Tutkimusosuudessa haluttiin myös selvittää kyselyyn vastanneiden ja haastateltavien henkilöiden taustatietoja sekä yleistä työhyvinvoinnin tilaa organisaatiossa ja työyhteisössä. Nämä kaikki tekijät vaikuttavat työhyvinvointiin ja sen laatuun. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä yrityksestä entistä hyvinvoivempi esimiestyötä parantamalla.
Tutkimukseen osallistui myyjiä, tuoteryhmävastaava kakkosia sekä lähiesimiehiä eli tuoteryhmävastaavia. Työhyvinvointikyselyyn osallistui yhteensä 28 henkilöä ja teema-haastatteluun kolme henkilöä. Tutkimuksen mukaan työhyvinvoinnin tila yrityksessä koettiin hyvänä ja jokaisen kysymyksen keskiarvotaso nousi yli kahden prosentin. Erityisen tyytyväisiä oltiin, että jokaiselle työpäivälle annettiin tavoitteet, työryhmän sanottiin olevan toimiva sekä työturvallisuuden olevan hyvällä tasolla. Lähiesimiestyötä pidettiin myös pääsääntöisesti hyvänä. Parhaimmat tulokset saatiin perehdytyksen riittävyydestä, lähiesimiehen luottamuksesta sekä siitä, että lähiesimiestä nähtiin säännöllisesti.
Tutkimuksessa selvitettiin myös kehitysehdotuksia. Suurimmaksi kehityskohteeksi nousi palautteenanto- sekä -vastaanottokulttuuri. Palautetta toivottiin saatavan enemmän niin kollegoilta kuin lähiesimieheltä. Kerrottiin myös, että palautetta tulisi itse antaa huomattavasti useammin ja todettiin, että erityisesti korjaavaa palautetta tulisi kertoa enemmän.
Tutkimukseen osallistui myyjiä, tuoteryhmävastaava kakkosia sekä lähiesimiehiä eli tuoteryhmävastaavia. Työhyvinvointikyselyyn osallistui yhteensä 28 henkilöä ja teema-haastatteluun kolme henkilöä. Tutkimuksen mukaan työhyvinvoinnin tila yrityksessä koettiin hyvänä ja jokaisen kysymyksen keskiarvotaso nousi yli kahden prosentin. Erityisen tyytyväisiä oltiin, että jokaiselle työpäivälle annettiin tavoitteet, työryhmän sanottiin olevan toimiva sekä työturvallisuuden olevan hyvällä tasolla. Lähiesimiestyötä pidettiin myös pääsääntöisesti hyvänä. Parhaimmat tulokset saatiin perehdytyksen riittävyydestä, lähiesimiehen luottamuksesta sekä siitä, että lähiesimiestä nähtiin säännöllisesti.
Tutkimuksessa selvitettiin myös kehitysehdotuksia. Suurimmaksi kehityskohteeksi nousi palautteenanto- sekä -vastaanottokulttuuri. Palautetta toivottiin saatavan enemmän niin kollegoilta kuin lähiesimieheltä. Kerrottiin myös, että palautetta tulisi itse antaa huomattavasti useammin ja todettiin, että erityisesti korjaavaa palautetta tulisi kertoa enemmän.