Rakennusperintöalan resurssit : Miten saada käyttöön rakennusperintöalan toimijoiden koko potentiaali
Hautamäki, Taina (2018)
Hautamäki, Taina
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100815757
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100815757
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan rakennusperintöalan kehittämisen ongelmia ja mahdollisuuksia pohjalaismaakunnissa ja laajemmin koko Suomessa. Yleishyödyllistä kehittämistyötä tehdään nyt lähinnä EU-rahoitteisina hankkeina tai kansalaisjärjestöjen vapaaehtoistyönä, jolloin päätoimiset työntekijät ovat määräaikaisia tai puuttuvat kokonaan. Hankkeiden päättyessä toiminnalla on taipumus alkaa hiipua, kun resurssit palautuvat ennalleen eikä kukaan voi tarttua päätoimisuutta ja asiantuntijuutta edellyttäviin tehtäviin jatkuvasti talkoona. Tässä tilanteessa alan suunnitelmallinen ja strategisesti vaikuttava pitkän aikavälin kehittäminen on vaikeaa. Kyse on resursseista, niiden kohdistamisesta ja vahvistamisesta.
Resursseja vahvistavalle uudelle ajattelulle ja strategisemmalle organisoitumiselle on tilausta. Vertailua varten tarkastellaan alan kehittämisen resursseja ja niiden käyttöä erityisesti Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa. Koska uudistuminen edellyttää ennakointia, tarkastellaan myös tulevaisuutta ja siihen liittyviä uusia mahdollisuuksia resurssien luomiseen. Tutkimusmenetelmänä käytetään aineistolähtöistä empiiristä tutkimusta ja lähestymistapana laadullista ja vertailevaa tapaustutkimusta.
Rakennusperintöalan tarkasteleminen toimialana uusissa asiayhteyksissä tuo kokonaisvaltaisempaa näkökulmaa sen potentiaaliin. Työssä pyritään osoittamaan alan kasvumahdollisuudet, esitetään ydinyrityksen perustamista pohjalaisen verkostoyhteistyön kestävää koordinaatiota varten ja tehdään ensimmäisiä ehdotuksia liiketoiminnasta. Viranomaiset, toimialajärjestöt, puualaa edistävät toimijat, alan yritykset ja muut tulevaisuuteen vaikuttavat osapuolet haastetaan mukaan keskusteluun siitä, miten voidaan suunnata nykyisiä resursseja toisin ja luoda edellytyksiä uusille. Osapuolet voivat parantaa yhteiskunnallisen yrittäjyyden edellytyksiä esimerkiksi osakkuuksin ja palvelusopimuksin. Tarvitaan lukuisia yhteisiä neuvotteluita, ennen kuin voidaan edetä liiketoimintasuunnitteluun saakka. Ala pystyy riittävästi resursoituna luomaan sellaista uutta yhteiskunnallista liiketoimintaa, tietoa ja ymmärrystä, joka vastaa tulevaisuuden kuluttajien arvoja.
Resursseja vahvistavalle uudelle ajattelulle ja strategisemmalle organisoitumiselle on tilausta. Vertailua varten tarkastellaan alan kehittämisen resursseja ja niiden käyttöä erityisesti Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa. Koska uudistuminen edellyttää ennakointia, tarkastellaan myös tulevaisuutta ja siihen liittyviä uusia mahdollisuuksia resurssien luomiseen. Tutkimusmenetelmänä käytetään aineistolähtöistä empiiristä tutkimusta ja lähestymistapana laadullista ja vertailevaa tapaustutkimusta.
Rakennusperintöalan tarkasteleminen toimialana uusissa asiayhteyksissä tuo kokonaisvaltaisempaa näkökulmaa sen potentiaaliin. Työssä pyritään osoittamaan alan kasvumahdollisuudet, esitetään ydinyrityksen perustamista pohjalaisen verkostoyhteistyön kestävää koordinaatiota varten ja tehdään ensimmäisiä ehdotuksia liiketoiminnasta. Viranomaiset, toimialajärjestöt, puualaa edistävät toimijat, alan yritykset ja muut tulevaisuuteen vaikuttavat osapuolet haastetaan mukaan keskusteluun siitä, miten voidaan suunnata nykyisiä resursseja toisin ja luoda edellytyksiä uusille. Osapuolet voivat parantaa yhteiskunnallisen yrittäjyyden edellytyksiä esimerkiksi osakkuuksin ja palvelusopimuksin. Tarvitaan lukuisia yhteisiä neuvotteluita, ennen kuin voidaan edetä liiketoimintasuunnitteluun saakka. Ala pystyy riittävästi resursoituna luomaan sellaista uutta yhteiskunnallista liiketoimintaa, tietoa ja ymmärrystä, joka vastaa tulevaisuuden kuluttajien arvoja.