Restoraattoriharjoittelu multippeliskleroosia sairastavilla
Nokelainen, Essi; Timperi, Annika (2018)
Nokelainen, Essi
Timperi, Annika
Saimaan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018101115902
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018101115902
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten kuuden viikon säännöllinen polkuharjoittelu restoraattorilla vaikuttaa multippeliskleroosia eli MS-tautia sairastavan toimintakykyyn, lihasvoimaan ja peruskestävyyteen. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Lappeenrannassa sijaitsevan Neuroliiton ylläpitämän Palvelutalo Satakielen kanssa. Tutkimukseen osallistui neljä vapaaehtoista Palvelutalo Satakielen asukasta. Harjoittelu tapahtui Motomed Muvi -laitteella polkien ylä- ja alaraajoilla samanaikaisesti. Interventiojakso kesti kuusi viikkoa.
Tämä opinnäytetyö oli määrällinen tutkimus, jossa tiedonkeruumenetelminä käytettiin lihasvoimamittausta ylä- ja alaraajoista sekä kestävyyden testausta Motomed Muvi -laitteella polkien. Toimintakykyä arvioitiin muunnellun Barthel-indeksin avulla. Barthel-indeksi täytettiin haastattelun perusteella. Tutkimus sisälsi kolme mittauskertaa. Ennen interventiojaksoa koehenkilöille suoritettiin alkumittaus ja kuuden viikon jälkeen loppumittaus. Lisäksi kolmen viikon harjoittelun jälkeen suoritettiin välimittaus, jotta harjoittelun intensiteettiä pystyttiin nostamaan progressiivisesti viimeisille harjoitteluviikoille.
Opinnäytetyössä verrattiin koehenkilöiden tuloksia eri mittauskertojen välillä. Mittaustuloksissa ei tapahtunut tilastollisesti merkitsevää muutosta. Mittaustuloksissa oli vaihtelevuutta mittauskertojen ja koehenkilöiden kesken. Pienen ja heterogeenisen otoksen sekä lyhyen interventiojakson takia tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää koskemaan perusjoukkoa. Puolet koeryhmästä koki harjoittelujakson vaikuttaneen positiivisesti omaan toimintakykyynsä, kuten esimerkiksi kävelyyn ja yläraajojen kestovoimaan. Tutkimus antoi koehenkilöille ja yhteistyökumppanille käytännön tietoa ja kokemusta restoraattoriharjoittelusta. Koehenkilöiden havaitsema hyöty omassa toimintakyvyssä voi toimia motivaattorina harjoittelun jatkamiselle. Jatkotutkimuksissa otoskoon tulisi olla suurempi ja interventiojakson pidempi, jotta yleistettävissä olevia tuloksia voidaan saada.
Tämä opinnäytetyö oli määrällinen tutkimus, jossa tiedonkeruumenetelminä käytettiin lihasvoimamittausta ylä- ja alaraajoista sekä kestävyyden testausta Motomed Muvi -laitteella polkien. Toimintakykyä arvioitiin muunnellun Barthel-indeksin avulla. Barthel-indeksi täytettiin haastattelun perusteella. Tutkimus sisälsi kolme mittauskertaa. Ennen interventiojaksoa koehenkilöille suoritettiin alkumittaus ja kuuden viikon jälkeen loppumittaus. Lisäksi kolmen viikon harjoittelun jälkeen suoritettiin välimittaus, jotta harjoittelun intensiteettiä pystyttiin nostamaan progressiivisesti viimeisille harjoitteluviikoille.
Opinnäytetyössä verrattiin koehenkilöiden tuloksia eri mittauskertojen välillä. Mittaustuloksissa ei tapahtunut tilastollisesti merkitsevää muutosta. Mittaustuloksissa oli vaihtelevuutta mittauskertojen ja koehenkilöiden kesken. Pienen ja heterogeenisen otoksen sekä lyhyen interventiojakson takia tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää koskemaan perusjoukkoa. Puolet koeryhmästä koki harjoittelujakson vaikuttaneen positiivisesti omaan toimintakykyynsä, kuten esimerkiksi kävelyyn ja yläraajojen kestovoimaan. Tutkimus antoi koehenkilöille ja yhteistyökumppanille käytännön tietoa ja kokemusta restoraattoriharjoittelusta. Koehenkilöiden havaitsema hyöty omassa toimintakyvyssä voi toimia motivaattorina harjoittelun jatkamiselle. Jatkotutkimuksissa otoskoon tulisi olla suurempi ja interventiojakson pidempi, jotta yleistettävissä olevia tuloksia voidaan saada.