Sosiaalisten kontaktien merkitys maahanmuuttajien työllisyyteen
Sandell, Lotta; Vaajala, Jani (2018)
Sandell, Lotta
Vaajala, Jani
Vaasan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018110516694
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018110516694
Tiivistelmä
Maahanmuuttajan työttömyys kantaväestöön verrattuna on suurempaa.
Syyt työttömyydelle löydetään usein maahanmuuttajan huonosta suomen kielen taidosta ja kouluttamattomuudesta, mutta syitä on myös muita. Yhteiskunnassamme pienemmälle huomiolle ja keskustelulle jäävät maahanmuuttajan sosiaaliset suhteet, jotka ovat myös vaikuttavia tekijöitä integroitumiseen ja työllisyyteen.
Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia maahanmuuttajien sosiaalisia suhteita teoreettisen viitekehyksen näkökulmasta. Tutkimus siis keskittyy sosiaalisten suhteiden merkitykseen maahanmuuttajien työllistymisessä. Pääpaino tutkimuksessa on maahanmuuttajien suhteissa olevissa kysymyksissä. Tutkimus toteutettiin laadullisena työnä, jota varten haastateltiin viittä eri maahanmuuttajaa. Kaikki haastateltavat olivat eteläsudanilaisia työttömiä miehiä, jotka olivat asuneet Suomessa yli 10 vuotta.
Tutkimuskysymykset tässä opinnäytetyössä ovat: Mikä on läheisten merkitys maahanmuuttajien työllistymisen kannalta? Miten heidän työllistymiseen vaikuttavat erilaiset verkostot? Mikä on maahanmuuttajan kokemuksen mukaan viranomaisten ja yksityisten palvelutuottajien merkitys heidän työllistymiseen? Tutkimustulokset analysoitiin käyttäen teorialähtöistä aineistoanalyysia.
Suurimmalta osalta tämän työn teoria nojautuu Ager & Strangin luomaan Kotoutumisen teoreettiseen viitekehykseen. Teoria koostuu viitekehyksen avaamisesta, jossa pääpaino on sen Sosiaaliset kontaktit osa-alueessa. Teoriaosuudessa syvennytään myös maahanmuuton ja työttömyyden eri käsitteisiin, maahanmuuttajan osallisuuteen sekä työllisyystilanteeseen niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti Vaasassa.
Keskeisiä havaintoja tutkimuksessa oli, että suhteet kantasuomalaisiin koettiin edistävän merkittävästi työllisyyttä ja kotoutumista kuin myös oma etninen yhteisö, joka koettiin lähes yhtä tärkeäksi. Tulokset näyttivät selkeästi myös, kuinka motivaatio työntekoon oli korkea työttömyydestä huolimatta. Eniten työllisyyttä estäviksi tekijöiksi koettiin rasismi ja työmarkkinatilanne. Tutkimus osoittaa, kuinka yhteiskunnassamme tulisi herättää keskustelua maahanmuuttajien sosiaalisten kontaktien merkityksestä kotoutumisessa.
Syyt työttömyydelle löydetään usein maahanmuuttajan huonosta suomen kielen taidosta ja kouluttamattomuudesta, mutta syitä on myös muita. Yhteiskunnassamme pienemmälle huomiolle ja keskustelulle jäävät maahanmuuttajan sosiaaliset suhteet, jotka ovat myös vaikuttavia tekijöitä integroitumiseen ja työllisyyteen.
Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia maahanmuuttajien sosiaalisia suhteita teoreettisen viitekehyksen näkökulmasta. Tutkimus siis keskittyy sosiaalisten suhteiden merkitykseen maahanmuuttajien työllistymisessä. Pääpaino tutkimuksessa on maahanmuuttajien suhteissa olevissa kysymyksissä. Tutkimus toteutettiin laadullisena työnä, jota varten haastateltiin viittä eri maahanmuuttajaa. Kaikki haastateltavat olivat eteläsudanilaisia työttömiä miehiä, jotka olivat asuneet Suomessa yli 10 vuotta.
Tutkimuskysymykset tässä opinnäytetyössä ovat: Mikä on läheisten merkitys maahanmuuttajien työllistymisen kannalta? Miten heidän työllistymiseen vaikuttavat erilaiset verkostot? Mikä on maahanmuuttajan kokemuksen mukaan viranomaisten ja yksityisten palvelutuottajien merkitys heidän työllistymiseen? Tutkimustulokset analysoitiin käyttäen teorialähtöistä aineistoanalyysia.
Suurimmalta osalta tämän työn teoria nojautuu Ager & Strangin luomaan Kotoutumisen teoreettiseen viitekehykseen. Teoria koostuu viitekehyksen avaamisesta, jossa pääpaino on sen Sosiaaliset kontaktit osa-alueessa. Teoriaosuudessa syvennytään myös maahanmuuton ja työttömyyden eri käsitteisiin, maahanmuuttajan osallisuuteen sekä työllisyystilanteeseen niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti Vaasassa.
Keskeisiä havaintoja tutkimuksessa oli, että suhteet kantasuomalaisiin koettiin edistävän merkittävästi työllisyyttä ja kotoutumista kuin myös oma etninen yhteisö, joka koettiin lähes yhtä tärkeäksi. Tulokset näyttivät selkeästi myös, kuinka motivaatio työntekoon oli korkea työttömyydestä huolimatta. Eniten työllisyyttä estäviksi tekijöiksi koettiin rasismi ja työmarkkinatilanne. Tutkimus osoittaa, kuinka yhteiskunnassamme tulisi herättää keskustelua maahanmuuttajien sosiaalisten kontaktien merkityksestä kotoutumisessa.